Ei nyt, minulla on päänsärkyä

Posted: 05/03/2011 in laiskuus, terveys

Olen viimeksi 16 vuotta sitten saanut migreenikohtauksen ja nyt askarruttaa, mikä minuun eilen iski. Sen harvinaisen kerran kun oikeasti sain aikaiseksi kirjoittaa artikkelin revisioita(!), jouduin pysähtymään juuri kun olisi pitänyt kääntyä loppusuoralle. No, teksti ei todellakaan mennyt hukkaan, mutta inspiraatio sammui.

Tätäkö kutsutaan työkyvyksi: ensin inhottavien hommien lykkäämistä ja sitten kun lopulta tarttuu toimeen, silmiä särkee, oksettaa ja päästä heittää? Osittain voin tietysti syyttää omia valintojani – yhdistelmä nettiyhteisöissä vietettyä aikaa ja tutkimustyötä kaikkine oheiskrumeluureineen ei sovi heikkopäisille tai -selkäisille.

Ja nettisisällötkin pitäisi osata valita oikein, koska muuten ne ainoastaan pahentavat istumatyöntekijöiden oireita ja rappeuttavat henkistä hyvinvointia. Ajankohtaiseksi esimerkiksi käynevät erään nosteessa olevan puolueen vaalipuheet. Niiden mukaan kaikki muu paitsi äärimmäinen typeryys kuuluu marginaaliin.

Itse sorruin eilisiltana aivan väärille poluille eli katselemaan musiikkivideoiden lomassa myös sitä, mitä ihmiset ovat niiden alle kirjoittaneet. Se, joka lanseerasi wisdom of crowds -termin, ei taatusti ole lukenut YouTuben kommenttiosioita.

Aiheeseen palatakseni, harvassa tuntuvat olevan ne ihmiset, joilla on tutkimustyössä tarvittavien metakyvykkyyksien optimaalinen yhdistelmä. Tarvittavia taitoja kun on kymmenittäin. Itselläni lienee niistä kolme: hyvä muisti, organisointikyky ja sujuva kirjoitustaito.

Organisointikyvyllä ei sinänsä tee mitään, jos sen kääntöpuolena ei tule ryhtymisen lahjaa. Muistan jokaisen asiakirjan ja dokkarin ja tiedoston paikan ja kaikelle on olemassa paikka, mutta siisti mappihylly tai My Documents ei paljon paina henkilökohtaisessa tuloskeskustelussa.

Aikaansaaminen on nyky-yhteiskunnassa tärkeimpiä taitoja mitä kuvitella saattaa.

kommenttia
  1. mkosonen sanoo:

    Itse omia tekstejäni ihmetellen: mistä tämä jatkuva työtehon vähättely oikein tulee? Julkaisuja on muutamassa vuodessa kertynyt hieman päälle 30, yksikään rahoittaja ei ole valittanut projektien tuloksista (päinvastoin), ja kaupan päälle on saanut opettaa kiinnostavista aiheista innostuneille opiskelijoille. Äsken pisteytin 48 koepaperia tunnin aikana.

    Tästä tehottomuusharhasta virtuaalikurssilaistenkin kanssa puhuttiin – ihan kuin meitä alitajuisesti vaivaisi se, ettei enää tehdä 12 tunnin tehdastyöpäivää vaan Jotain Ihan Muuta. Myönnän, että minun päänsisäiset mentaalimallini ovat ainakin muuttuneet hitaammin kuin työympäristö.

    Tärkeintähän on ylipäätään innostua siitä mitä tekee, oli se sitten kirjoittamista, opetusta, kokkausta, liikuntaa tai sähkökitaran soittamista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s