Ota rennosti, someihminen!

Printti-Hesariin 19.4. tutustuneet saattoivat lukea psykologian tohtori Satu Kasken haastattelun työssä ja muussa elämässä menestyneistä ihmisistä. Perfektionismin välttelyn tärkeys - ja uskallus puhua ääneen muustakin kuin valmiista työstä - ei sinänsä ole uutinen, mutta juttuun kätkeytyi toinenkin, erinomaisen tärkeä havainto: menestyjillä on kyky nähdä itsensä hieman naurettavassa valossa. Ajatus upposi aivosyövereihini kertaheitolla, sillä niin monet … Jatka artikkeliin Ota rennosti, someihminen!

Itseohjautuvuus – johtaminen suhteiden verkostona

Itseorganisoituminen on organisoitumisen tapa, jossa ylhäältä annetut valmiit rakenteet on minimoitu. Tapa organisoitua muotoutuu tarpeen mukaan ja uudelleenmuokkautuu sitä mukaa kuin tarpeetkin muuttuvat. Tällä määritelmällä lähtee liikkeelle Frank Martelan ja Karoliina Jarengon kokoama Itseohjautuvuus (Alma Talent, 2017). Kirja suorastaan hyppäsi kampuskirjaston hyllystä mukaani - niin hyvin se osuu aiemmin tutkimaani ja kokemaani nettiyhteisöistä itseorganisoituvina tietosysteemeinä, … Jatka artikkeliin Itseohjautuvuus – johtaminen suhteiden verkostona

Vertaistalous ja uusi asiantuntijatyö

Mistä jakamistaloudessa on kyse ja kuinka se muuttaa työelämää ja liiketoimintaa? Näihin isoihin kysymyksiin keskittyy Jakamistalous (Alma Talent, 2017), jonka ovat kirjoittaneet Minna-Maari Harmaala, Tuija Toivola, Maija Faehnle, Petri Manninen, Pasi Mäenpää ja Mats Nylynd. Kirjan parasta antia on mielestäni alku eli johdatus jakamistalouteen. Pasi Mäenpää ja Maija Faehnle avaavat ilmiöön liittyviä käsitteitä ja niiden … Jatka artikkeliin Vertaistalous ja uusi asiantuntijatyö

Miksi maksaa siiloista, kun parvityö on keksitty?

Tiedon ja osaamisen siiloutuminen ilmenee yhteiskunnassa monin tavoin. Olemmehan virallisten instituutioiden, järjestöjen ja seurojen luvattu maa. Ja jos olet ollut töissä vaikkapa yliopistolla pidempään kuin yhden gradunmitan, tiedät kouriintuntuvasti, kuinka vaikeaa jopa oman organisaation sisällä on tehdä yhteistyötä yli laitosrajojen. Äärimmilleen viety kilpailu johtaa helposti siihen, että varsinaista ydintekemistä tärkeämpää on oman tiedekunnan tai yliopiston/korkeakoulun … Jatka artikkeliin Miksi maksaa siiloista, kun parvityö on keksitty?

Kuka omistaa yhteisösi?

Aineetonta ei voi 'omistaa' samalla tavalla kuin materiaa. Silti toisinaan käyttäydymme ikään kuin voisi. On turhan yksioikoista rinnastaa yhteisö sen yhteisömanageriin tai perustajaan. Kuten jo taannoin blogahdin, sinunkaan henkilöbrändisi ei luonut maailmaa yksin, ei edes sitä kyseistä yhteisöä tai verkostoa. Muutoinhan siinä olisi vain yksi jäsen. Hajautunut ja ameeban tavoin jatkuvasti muotoaan muuttava avoin verkosto … Jatka artikkeliin Kuka omistaa yhteisösi?

Sinun henkilöbrändisi ei luonut maailmaa yksin

Viestintä - erityisesti somessa - on aiheena alituiseen pinnalla. Näin myös omissa aivopoimuissani. Juuri kun pääsin pohtimasta verkkoviestinnän luomien vaikutelmien anatomiaa, huomioni kiinnittyi tyylivalintoihin. Otetaanpa esimerkiksi digitaalisen maailman verkostot. Seuraavassa kaksi näytettä aiheeseen liittyvistä kirjoituksista. Ne on vedetty täysin hatusta tältä istumalta eivätkä siis perustu todellisuuteen. Internet on meidän kaikkien. Ihmiseltä ihmiselle. Human to human. … Jatka artikkeliin Sinun henkilöbrändisi ei luonut maailmaa yksin

Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen menneisyyttä

Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen ruoti kolumnissaan johtamista ja avoimuutta. Näin Yle-kohun ja trumpismin keväänä ydinkysymys kuuluu: pitääkö ongelmatilanteissa vaieta ja riskeerata oma uskottavuutensa, vai kenties hankaloittaa työnantajan asemaa puhumalla avoimesti? Pullinen muistuttaa, että tämän ajattelun taustalla on ajatus organisaatiosta pyramidina. Siinä ihminen on ensisijaisesti työntekijä, vasta sitten oma itsensä. Uudessa työssä suunta on päinvastainen. … Jatka artikkeliin Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen menneisyyttä