Johann Harin vuonna 2022 julkaisema kirja Stolen Focus, suomeksi Kadonnut keskittymiskyky (Bazar Kustannus, suom. Timo Korppi) on omassa digiuniversumissani vuosituhannen tärkein tietokirja tähän saakka. Moni saattaisi nyt ihmetellä, että ihan oikeastiko tärkein? Entä planeettamme suuret kysymykset, kuten luontokato, ilmastonmuutos, yhteiskuntien polarisaatio, sodat ja pandemiat? Kyllä, näiden asioiden mittaluokka on valtava. Olemme kuitenkin itse rakentaneet esteen, … Jatka artikkeliin Kadonnut keskittymiskyky
sosiaalinen media
Tiedekulman takaa – CMADFI 2020
Mukavampi viestintä, toimistobotit, Verohallinnon panhuilut, organisaatioiden someohjeet, tiedevideoiden katselu sängyssä, #viestintätoimistotauti, yhteisöllisten tapahtumien luominen, yleisön ja yhteisön ero sekä puolikas pensasmustikka. 27.1.2020 järjestetyn cmadfi-tapahtuman kokoontumispaikkana oli perinteisen sillipurkkiauditorion sijaan avara ja moderni Helsingin yliopiston Tiedekulma. Koska luettelin jo edellä kiinnostavimmat yksityiskohdat, käyn seuraavaksi läpi ne suuret linjat, joiden vahvempaa esiintuloa yhteisömanagereiden yhteisö mielestäni kaipaisi. Ensimmäinen … Jatka artikkeliin Tiedekulman takaa – CMADFI 2020
Muistelmia ja mustelmia – cmadfi 2019
Ship ahoy! Some- ja yhteisömanagerit kokoontuivat 27.-28.1. jo kahdeksatta kertaa järjestettävään cmadfi-tapahtumaan. Seminaarin paikkakunta vaihtuu vuosittain ja tällä kertaa löysimme itsemme Viking Gracen 23h risteilyltä Turusta Tukholmaan - kera Paula Koivuniemen! Entä mitkä olivat tärkeimmät tuliaiset, kun tax freetä ei lasketa? Laiva on tapahtumapaikkana haastava, mutta siitä huolimatta iso joukko ensikertalaisia löysi tiensä yhteisömanagereiden arvostuspäivän … Jatka artikkeliin Muistelmia ja mustelmia – cmadfi 2019
Uhriutumisesta ongelmanratkaisuun
"On merkillistä, että vaikka ihmiset ovat verkottuneempia kuin koskaan ennen, usko omiin etuoikeuksiin näyttää olevan yleisempää kuin koskaan. Jokin viimeaikaisessa teknologian murroksessa tuntuu lietsovan yksilön epävarmuudet ennennäkemättömän hurjaan roihuun. Mitä suuremmasta itseilmaisun vapaudesta saadaan nauttia, sitä vähemmän halutaan joutua tekemisiin sellaisten ihmisten kanssa, jotka saattavat olla eri mieltä tai sanoa jotain epätoivottavaa. Mitä enemmän alistutaan … Jatka artikkeliin Uhriutumisesta ongelmanratkaisuun
Ota rennosti, someihminen!
Printti-Hesariin 19.4. tutustuneet saattoivat lukea psykologian tohtori Satu Kasken haastattelun työssä ja muussa elämässä menestyneistä ihmisistä. Perfektionismin välttelyn tärkeys - ja uskallus puhua ääneen muustakin kuin valmiista työstä - ei sinänsä ole uutinen, mutta juttuun kätkeytyi toinenkin, erinomaisen tärkeä havainto: menestyjillä on kyky nähdä itsensä hieman naurettavassa valossa. Ajatus upposi aivosyövereihini kertaheitolla, sillä niin monet … Jatka artikkeliin Ota rennosti, someihminen!
Peukkukapina ja some-addiktiot
Breaking news! Olen pian 15 vuotta tehnyt töitä nettiyhteisöjen parissa, mutta nyt aion vähentää radikaalisti sosiaalisen median käyttöäni. Eniten aikaa olen käyttänyt Twitterissä ja Facebookissa. Avaan tässä kirjoituksessa henkilökohtaisia ja hieman yleisempiäkin syitä päätökseen. Kun kerroin nettikuuristani Facebookissa(!), ystäväni totesi, että yllättävä päätös etenkin minulta. Näin voisi toki äkkiseltään ajatella, mutta kolikolla on myös kääntöpuoli. … Jatka artikkeliin Peukkukapina ja some-addiktiot
Mistä tunnet sä yhteisön
Nettiyhteisöjen maailmassa törmää toisinaan kysymykseen siitä, mikä on sosiaalista mediaa ja mikä ei - ja milloin kyseessä on "oikea" yhteisö. Olen aiemminkin varoittanut heiluttelemasta akateemisia mittatikkuja tämän ilmiön edessä. Yhteisöllisyyttä määrittelee jäsenten oma kokemus. Jos sosiologeilla oli jo 1950-luvulle tultaessa lähemmäs 100 erilaista yhteisön määritelmää, miten ihmeessä olisi mahdollista luoda jokin yksiselitteinen tulkinta siitä, mitä … Jatka artikkeliin Mistä tunnet sä yhteisön
Sinun henkilöbrändisi ei luonut maailmaa yksin
Viestintä - erityisesti somessa - on aiheena alituiseen pinnalla. Näin myös omissa aivopoimuissani. Juuri kun pääsin pohtimasta verkkoviestinnän luomien vaikutelmien anatomiaa, huomioni kiinnittyi tyylivalintoihin. Otetaanpa esimerkiksi digitaalisen maailman verkostot. Seuraavassa kaksi näytettä aiheeseen liittyvistä kirjoituksista. Ne on vedetty täysin hatusta tältä istumalta eivätkä siis perustu todellisuuteen. Internet on meidän kaikkien. Ihmiseltä ihmiselle. Human to human. … Jatka artikkeliin Sinun henkilöbrändisi ei luonut maailmaa yksin
Mistä vaikutelmat verkossa syntyvät?
Pystymme kohdistamaan tekemisemme verkossa viisaammin, jos tiedämme, mikä ratkaisee viestinnän tehon vastaanottavassa päässä. Viestijät.fi -sivustolla Laura Vuorio-Kuokka kirjoittaa viestinnän monitulkintaisuudesta. Toisin kuin somekoulutukset joskus antavat ymmärtää, kyse ei ole pelkästään eri kanavien hallinnasta tai hymiöiden käytön treenaamisesta. Samoin kuin viestintä on vain yksi osa vuorovaikutustaitojen palettia, verkkoviestintä ilmiönä on paljon monisyisempi kuin taito laittaa itsensä … Jatka artikkeliin Mistä vaikutelmat verkossa syntyvät?
Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen menneisyyttä
Helsingin Sanomien uutispäällikkö Jussi Pullinen ruoti kolumnissaan johtamista ja avoimuutta. Näin Yle-kohun ja trumpismin keväänä ydinkysymys kuuluu: pitääkö ongelmatilanteissa vaieta ja riskeerata oma uskottavuutensa, vai kenties hankaloittaa työnantajan asemaa puhumalla avoimesti? Pullinen muistuttaa, että tämän ajattelun taustalla on ajatus organisaatiosta pyramidina. Siinä ihminen on ensisijaisesti työntekijä, vasta sitten oma itsensä. Uudessa työssä suunta on päinvastainen. … Jatka artikkeliin Puhuminen on hopeaa, vaikeneminen menneisyyttä