Sosiopuritaanit, teknofriikit ja hiljainen tieto

Marko Suomi kirjoitti alkuviikolla, kuinka hiljaista tietoa ei saada liikkeelle pelkästään luottamalla teknisiin apuvälineisiin. Aihe palasi mieleeni myös tuoreimman Mandatum Life -lehden numerosta, jossa haastateltiin kasvatustieteiden professori Helena Lehkosta: Hiljainen tieto on tiedostamatonta tietoa. Se aktivoituu tarvittaessa, silloin kun tarvitaan nopeita ratkaisuja.   Jutussa kerrotaan HiT -analyysista, joka auttaa organisaatioita hiljaisen tiedon keräämisessä, analysoinnissa ja … Jatka artikkeliin Sosiopuritaanit, teknofriikit ja hiljainen tieto

Nettisosiaalisuus tarjoaa hitoksee hommia

Olen viime päivinä rakentanut tutkimussuunnitelmaa vuosille 2014-2018. Tilanne on siitä onnellinen, että voin hyvällä syyllä ja omatunnolla jatkaa tutuksi tulleella polulla online-yhteistyön parissa. Sosiaalisen netin maailma on kahdessakymmenessä vuodessa laajentunut puumaisesti moniin suuntiin. Sen vaikutuspiiri on laaja, organisaatioiden sisäisestä tiedonkulusta asiakassuhteisiin ja joukkoistamishankkeista kapeampiin intressiyhteisöihin - enkä tietenkään malta jättää mitään näistä pois tutkittavien listalta. … Jatka artikkeliin Nettisosiaalisuus tarjoaa hitoksee hommia

Suomalaisuus on rehellisyyttä

Itsenäisyyspäivän kunniaksi päädyin pohtimaan aitoutta, rehellisyyttä ja valinnan vapautta. Steve Jobsista on sanottu, että hän kehitti tuotteita, joita ihmiset eivät vielä tienneet haluavansa. Erottuva brandi, markkinointikoneisto ja käytettävyys hoitivat loput. Meitä suomalaisia usein moititaan myyntiosaamisen puutteesta. Väitteessä lienee vinha perä: luotamme mielummin nokiahenkiseen insinööritaitoon kuin lähdemme rakentamaan aikaansaannostemme ympärille Applen tuotteista tuttua hurmoshenkistä kulttia. Emme … Jatka artikkeliin Suomalaisuus on rehellisyyttä

Epäluottamus II: ”En luota tähän touhuun”

Päivän aiempi kirjoitukseni käsitteli epäluottamustekijöitä verkossa yksilötasolla: opportunistista käytöstä, huteraa viestintää, aiheosaamisen puuttumista tai krooniselle asteelle ehtinyttä teknistä toikkarointia. Mutta jos puhutaan online-yhteisöistä, virtuaalitiimeistä, nettiheimoista tai asiantuntijaparvista, yksilöt ovat vasta alkusysäys. On arvioitava myös kollektiivia itsessään. Yhteisöt pääsevät helpoimmalla: niillä on valmiiksi jokin yhteinen intressi, joka sitoo jäsenet yhteen. Jaetusta intressistä kumpuaa ensimmäinen - ja … Jatka artikkeliin Epäluottamus II: ”En luota tähän touhuun”

”En luota tuohon tyyppiin”, mutta miksi?

Aiemmin kirjoitin siitä, kuinka luottamus nettiväen kesken ei ole rakettitiedettä. Avasin aiheen tutkimustiedon ja Twitter-keskustelujemme pohjalta tekijöitä, joista luottamus toiseen osapuoleen - tässä kohtaa siis ihmisiin, ei järjestelmiin - verkossa syntyy. Oppimista ajatellen on hyödyllistä miettiä myös kolikon kääntöpuolta. Mistä aineksista rakentuu epäluottamus? Tai miksi luottamusta ei synny lainkaan? Tarkasti ottaen ne kun ovat kaksi … Jatka artikkeliin ”En luota tuohon tyyppiin”, mutta miksi?

Onko organisaatiosi some-yhteensopiva?

Lupasin aiemmin, että jokaisesta tutkimusjulkaisusta syntyy tästedes lyhyt blogiyhteenveto. Samoin olen aloittanut tänä syksynä postausten sarjan online-yhteisöjen viimeaikaisista kehitysvaiheista. Nyt katsahdan historiaan sen verran, että tiivistän muutaman vuoden takaisen artikkelimme onnistuneesta wikien käyttöönotosta.Miksi näin? Twitter-keskustelujen seuraaminen osoittaa havainnollisesti, kuinka valtava joukko yrityksiä, julkisen sektorin organisaatioita ja sosiaalisen median ammattilaisia tälläkin hetkellä pohtii, opettelee, kouluttaa tai … Jatka artikkeliin Onko organisaatiosi some-yhteensopiva?

Tehdäänkö jotain vai pidetäänkö kokous?

Sekä alan maallikot että tietojohtamisen haasteiden kanssa konkreettisesti painineet tuntuvat olevan melko yksimielisiä siitä, mikä estää meitä uudistumasta ja olemasta luovia. Organisaatiovinkkelistä ongelmia ovat esimerkiksi hierarkinen pönötys ja formaalin tiedon yliarvostaminen. Tiedättehän tilanteen: sosiaalista mediaakaan ei oikeastaan ole olemassa, ennen kuin se on virallisesti 'saatettu osaksi prosesseja'. Samaan aikaan ruohonjuuritasolla ihmiset ovat käyttäneet sitä työssään … Jatka artikkeliin Tehdäänkö jotain vai pidetäänkö kokous?

Tunne vahvuutesi, tutkija

Asiakkailla on usein hieman hämärä kuva siitä, mitä palveluntarjoajan seinien sisällä ihan oikeasti tapahtuu. Tämä pätee yliopistoihinkin. Perinteinen asiakas, opiskelija, arvelee meidän enimmäkseen laativan tylsiä kurssimateriaaleja ja pitävän luentoja. Tutkimuspainotteisten tehtävien todellisuudessa tähän kuluu ehkä 5-20 % työntekijän kokonaisenergiasta (sattuneesta syystä en käytä käsitettä 'kokonaistyöaika'). Ei niin perinteinen mutta avainasiakkaaksi noussut yrityskumppani taas arvelee meidän … Jatka artikkeliin Tunne vahvuutesi, tutkija

Sukupolvieroja ja stereotypioita

ComputerWeeklyn artikkelissa pohditaan avointen innovaatioiden nykytilaa ja tulevaisuutta peilaten patenttisotiin. Kiinnitin huomiota usein toistettuun mantraan, joka leimaa myös kaikkea keskustelua sosiaalisen median ja yhteisöjen ympärillä: Generation Y is driving collaboration.   Hall jatkaa: Collaborating as groups of individuals with the same interest in solving shared problems is their natural behaviour.   Y-sukupolven nähdään tuovan nämä … Jatka artikkeliin Sukupolvieroja ja stereotypioita