Arkisto kategorialle ‘tietoasiantuntijat’

Viime talvena näihin samoihin aikoihin kirjoitin tänne blogiin työuratarinani. Lopuksi sanoin olevani varma siitä, että vuodesta 2015 tulee opettavaisin ja mielenkiintoisin pitkään aikaan.

Melko oikeaan osuttu: tästä todellakin tuli unohtumaton, värikäs, tapahtumarikas, pelon, ahdistuksen ja monien onnistumisten täyttämä vuosi.

Oman erikoisalani tietäen ja tulevaisuudentutkimukseni opiskelleena suuntaudun mielummin kohti tulevaa kuin muistelen vanhoja, mutta pieni yhteenveto lähimenneisyydestä on tällä kertaa paikallaan. Vastaavaa myllerrystä en ole kokenut kuin kerran aiemmin, kun minulle vuonna 2008 kasautui muutama henkilökohtainen ”pikkujuttu” hoidettavaksi väitöksen viimeistelyn ohella.

Näistä tulen aina muistamaan vuoden 2015:

  • Äidin vakava hoitovirhe, sairaalakierre ja hidas toipuminen, siskon sydänleikkaukset – molemmissa tapauksissa hengenpelastajana toimi Kuopion yliopistollinen sairaala KYS
  • Mediarohkeus ja kasvojen antaminen tohtorityöttömyydelle: Suomen Kuvalehden juttu, vierailu Yle Radio 1:n ohjelmassa
  • Kyllästyminen ns. sirkuseläinasetelmaan ja tohtorityöttömyyden kauhisteluun, joiden vastapainoksi syntyi idea Tohtoriverkostosta
  • Keikkatyöt, hätä työttömyyden pitkittymisestä, vaikea yleinen taloustilanne
  • Alkusyksystä uusi mukava työyhteisö Mikkelin ammattikorkeakoulussa
  • Henkinen kotiinpaluu IT-ihmisten pariin ja pääsy aitiopaikalle rakentamaan ja vakiinnuttamaan digitaalisen tiedonhallinnan tutkimuskeskus Digitaliaa
  • Kakkoskoti Mikkelistä ja ystävän jälleennäkemiset pitkästä aikaa
  • Opiskelu Yhteisömanageri Master Class II -kurssilla erinomaisessa kurssiporukassa, Tietoasiantuntijat ry:n somemanagerointi
  • Jouluyllätyksemme Rauno 3 v, eli uuden hyvän kodin pian saava entinen löytökissa!

 

Siinäpä tärkeimmät, sanoisi vuosikymmen sitten edesmennyt suosikkisanailijani.

En olisi viime talvena uskonut, kuinka paljon yhdessä vuodessa ylipäätään voi ehtiä ja kokea. Toivon päähäni tarttuneen jotain pysyvämpääkin oppia eikä pelkästään kokemuksia – vielä sitä on liian aikaista arvioida. Ensin on otettava yksi neuvoa-antava.

P1070879

Hyvää Uutta Vuotta 2016 kaikille lukijoille, tutuille ja tuntemattomille!

Itselleni toivon vain hieman vähemmän tapahtumarikasta vuotta kuin edellinen 🙂

3.12. vietettiin jälleen Tietoasiantuntijat ry:n järjestämää tietojohtamisen teemapäivää Helsingissä Crowne Plazassa. Viime kevään tapahtumassa vaadittiin Jyrki Kasvin johdolla vauhtia päätöksentekoon esimerkiksi yhteisten standardien muodossa.

Nyt katseet käännettiin digitalisaatio-osaamiseen. Kurkkaa päivän keskustelut Twitteristä tunnisteella #TAteema15!

Tiedon Industrial Internetistä vastaava Taneli Tikka avasi pelin alustamalla tietojohdetun organisaation rakentamisesta ja oikeiden metriikoiden valinnasta. Hänen viestinsä oli selkeä: vanity metrics pois! Organisaatiot koostuvat ihmisistä, ja ihmisten tavoin niillä on taipumusta turhamaisuuteen. Saatamme mitata esimerkiksi sovellusten latauskertoja ja klikkausmääriä, vaikka ne eivät kerro tulevaisuuden trendeistä mitään. Tärkeintä on ennakoida ja tähdätä kasvuun – ja ymmärtää kokonaisuutena systeemiä, josta digitalisaation perimmäisessä ytimessä oleva kulttuurikin kumpuaa.

Tiedolla johtamisen ja tulevaisuususkon periaatteet on oivaltanut Onnibus, jonka toimintamallia esitteli Petteri Rantala. Digitalisaation ytimessä oli myös Lingsoftin avainasiakaspäällikkö Petra Minn, joka havainnollisti, kuinka puheentunnistuksen avulla päästään huomattavasti täsmällisempään potilaskertomustietoon kuin ihmisvoimin.

Päivän teema kiteytyi Saranen Consultingin Jenny von Knorringin esityksessä. Osaamisen lisäksi tarvitaan oikea asenne. On luonnollista pelätä muutosta, mutta ihminen pystyy myös voittamaan pelkonsa. Miksi jämähtää paikoilleen? Missä vaiheessa meistä tuli tylsiä ja haudanvakavia? Mihin uteliaisuus ja leikkimieli unohtui?

 

KONEen Innovation Manager Ari Hänninen muistutti vähäisen tiedon tärkeydestä ideoinnissa: firman nuoret teknoloikkaharjoittelijat loivat kolmessa päivässä uuden keksinnön. Toki valtaosa ideoista on aina ”hirveän huonoja” – kenties myös se hihitystä aiheuttanut ajatus hissiin sijoitettavasta kuntosalista.

Yliopistojen puolelta nostettiin esiin useampikin tärkeä viesti. Harri Laihonen TaY:n Johtamiskorkeakoulusta peräänkuulutti digiajan mielipide- ja näkemyskaaoksen keskelle tietoa, johon voi luottaa ja jonka varassa tehdä päätöksiä. Tämä on hyvä muistutus maailmassa, joka tuntuu luottamisen sijaan vihaavan tietoa. Loputtomien lisäselvitysten sijaan tarvitsemme rohkeutta toimia itse.  Tietojohtaminen on kiteytettävissä kahteen sanaan eli ’tiedosta arvoa’. Harri viittasi myös Alf Rehniin:

 

Aineettoman pääoman (intellectual capital, IC) merkitys korostuu digitalisaation aikakaudella. Aino Kianto LUT:lta esitti empiiristä evidenssiä aineettoman pääoman ja yritysten suorituskyvyn välisestä yhteydestä perustuen laajaan kv. kyselytutkimukseen. Vastoin ennakko-oletuksia suomalaiset eivät loistaneet aineettoman pääoman johtamisessa. Eri osa-alueista vahvimpia Suomessa olivat luottamuspääoma ja inhimillinen pääoma, heikointa yrittäjyyspääoma. Työsarkaa siis riittää. Meidän tietojohtamisen sanansaattajien tulee viedä kaikilla rintamilla eteenpäin tätä viestiä:


linda liukas

Päivän mieleenpainuvimmasta esityksestä vastasi koodausaktivisti Linda Liukas, jonka vauhti ja innostus sai jopa eteläkarjalaiset lähimmäiseni näyttämään muumioituneilta mykkäkoululaisilta. Hetkiseksi liveraportoijakin joutui hämmennyksen valtaan ja vaikeni sujuvasti kummallakin Twitter-tilillä, mutta jotain sentään saatiin myös 140 merkin muotoon.

Esitetyistä tulevaisuuskuvista – ml. kaikki bisnes muuttuu softabisnekseksi ja kaikki ongelmat ovat koneiden ratkaistavissa – on helppo olla eri mieltä, mutta innostuksen ja rohkeuden merkitystä digitaalisen ajan työssä tuskin kukaan kyseenalaistaa. Lindan mukaan hienointa ihmisenä olemisessa on juuri kykymme luoda uutta tyhjästä. Tietojohtaja saattaisi tarkentaa, että rakennamme olemassaolevan tiedon ja sen kontekstien päälle, mutta yhdistämme palaset uusiksi ainutlaatuisella tavalla.

Kaiken rationaalisuuden keskellä on annettava myös vahingoille tilaa. Kuten Linda esityksessään muistutti, usein hienoimmat jutut tapahtuvat sattumalta. Tiedon ja sen johtamisen maailma on sekä-että, ei mustavalkoinen joko-tai. Digiosaaminen on siis oikeaa asennetta, kykyä johtaa aineetonta ja uskallusta kokeilla.

Keskiviikkona 20.5. vietettiin Tietoasiantuntijat r.y.:n perinteistä Tietojohtamisen teemapäivää Helsingissä Finlandia-talolla.

Osallistuin tapahtumaan paitsi pitkän linjan tijo-kouluttajana ja tutkijana myös Tietoasiantuntijoiden tuoreena yhteisömanagerina. Vastaan yhdistyksen Twitter-tilistä, ja toimin tukena muissakin somekanavissa. Lähdimme pari kuukautta sitten liikkelle lähes tyhjästä, mutta tapahtuma räjäytti potin: odotettuakin enemmän keskustelua, näkyvyyttä, uusia seuraajia. Iltapäivällä #TAteema15 jopa trendasi Suomi-Twitterin kärkikaksikossa. Kiitos kaikille aktiivisuudestanne!

Miksi tietojohtaminen? Hitaimpienkin organisaatioiden on jo aika sisäistää, että aineeton pääoma on aikamme kovinta valuuttaa. Tieto on rahaa! Päivän esitykset tarjosivat monipuolisen kattauksen sekä tiedolla johtamiseen (ts. analysoidun tiedon saattamiseen osaksi päätöksentekoa) että laajemmin koko tietojohtamiseen. Tietojohtaminen pitää sisällään käytäntöjä, joilla parannetaan edellytyksiä luoda arvoa aineettomista resursseista, oli kyseessä sitten inhimillinen tai sosiaalinen pääoma tai rakenteellinen data.

Osa päivän teeseistä ansaitsisi jo itsestäänselvyyden aseman ja vähemmän seminaariaikaa. Teollinen internet, kaiken internet, big data, joukkoistaminen tai muut hypeilmiöt eivät ole teknologisia kysymyksiä, vaan kyse on ajattelutavan muutoksesta. Hyvä johtaminen on kokonaisvaltaista ”yin-yangia” eli faktojen lisäksi tarvitaan myös tunnetta, näkemystä ja intuitiota. Ja kaiken tekemisen keskiössä ovat aina ihmiset ja heidän käyttäytymisensä, ei data itsessään.

M-Brainin Saku Oikarinen alusti tärkeästä teemasta, sosiaalisen median roolista tietojohtamisessa. Liian moni yritys pitää sosiaalista mediaa vieläkin turhanpäiväisenä chattailuna tai brändinkehittelynä, ja kääntää näin selkänsä arvokkaalle tiedolle. Päivän parasta antia olikin konkretia, jolla myydä sosiaalisen median hyödyt yritysjohdolle. Tiesittekö muuten, että M-Brainin globaalin kyselytutkimuksen (2015) mukaan yrityksillä on keskimäärin 2 ensisijaista some-vastaavaa ja 10 some-sisällöntuottajaa?

Nettiyhteisöjen spesialistia ilahdutti myös tapausesimerkki datan avaamisesta ja avoimesta yhteiskehityksestä. Juha Pankakoski kertoi Konecranesin hackathonista, jonka osallistujat tuottivat koko joukon hyviä ideoita – ja kaikki tämä vain parissa päivässä.

Tietoasiantuntijat palkitsi kansanedustaja Jyrki Kasvin vuoden tietojohtajana. Ansaittu huomionosoitus pitkäjänteisestä työstä!

TApalkinto

Jyrki Kasville palkinnon luovuttivat Tietoasiantuntijat r.y.:n Pirjo Kainu ja Marjukka Nyberg. Kuva: Miia Kosonen

Suurimman somehuomion keräsi odotetusti Kasvin maininta siitä, että Espoon poliisi ja sosiaalitoimi viestivät keskenään yhä faksilla. Länsiväylä-lehti käytti tapahtuneesta ilmaisua hilpeä twitteröinti. Ilmankos meillä yhteisömanagereilla on hauskaa sekä tapahtumissa että niiden ulkopuolella.

Jyrki Kasvin resepti muutokseen on selkeä. Nopeammin ja enemmän konkreettisia päätöksiä, joilla edistetään tiedon hyödynnettävyyttä. Esimerkiksi käy vaikkapa siirtyminen XBRL-standardiin viranomaisraportoinnissa. Vähemmän hallitusohjelmakirjauksia ja syntyessään vanhentuneita ICT-strategioita. (Muistattehan muutosnorsut?)

Espoon kaupungin viranomaispalvelut päätyivät tahattomasti tikun nokkaan, mutta on muistettava, että digitalisaation edistämisessä on kyse isommasta kokonaisuudesta. Ja hyvää kokonaisuutta ei synny ilman kelpo osia.

Siihen tarvitaan meitä kaikkia.