Tutkijuus elämänkoulun oppiaineeksi

Elämme sivistysvaltiossa. Ainakin puitteiltaan. Ihminen on peilisoluolio, opin taannoin Matti Klingen 80-vuotisjuhlahaastattelusta. Mitä enemmän toinen ihminen tarjoaa heijastuspintaa, sitä enemmän itse opimme ja kasvamme. Mutta millaiset peilit meitä oikein ympäröivät? Klinge jatkaa, että aikamme suurin ongelma on epistemofobia, tiedon pelko. Psykologiliiton blogissa Teemu Ollikainen kysyy, miksi uskomme yksisarvisvalmentajaa ja huomauttaa, että veriryhmädieettiä käsittelevää kirjaa on … Jatka artikkeliin Tutkijuus elämänkoulun oppiaineeksi

Ilmainen niksi tapahtumajärjestäjille, joilta puuttuu rahaa

Saan harva se viikko kutsuja tulla puhujavieraaksi erilaisiin tilaisuuksiin. Aiheet liittyvät ammatillisiin vahvuusalueisiini: tietojohtamiseen, yhteisömanagerointiin, sosiaalisen median työkäyttöön, verkkokurssien rakentamiseen ja yhteisöllisen oppimisen tukemiseen, sittemmin myös korkeakoulutettujen työuriin ja uusien mahdollisuuksien luomiseen esimerkiksi perustamani Tohtoriverkoston kautta. Toisinaan vierailuista maksetaan, toisinaan ei. Puutun nyt vain jälkimmäiseen tapaukseen. En ole rahaohjautuva eli sisältö ratkaisee. Kaikkea asiantuntijoiden osaamista … Jatka artikkeliin Ilmainen niksi tapahtumajärjestäjille, joilta puuttuu rahaa

Tukholma-syndroomainen työntekijälähettiläs?

Yhteisömanagerit keskustelivat tämän vuoden CMADfi -tapahtumassa muun muassa työntekijälähettiläistä, jotka omalla viestinnällään vahvistavat organisaation sanomaa ja brändiä. Ilmiö kiinnostaa erityisesti viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisia. Asia on monin verroin uskottavampi ja kiinnostavampi, kun sen sanoo ihminen eikä kasvoton organisaatio. CMADfi:n jälkeisenä iltana ajatukseni karkasivat jo pykälää pidemmälle. Organisaatiotutkijat ja henkilöstöjohtamisen spesialistit tuntevat käsitteen psykologinen sopimus, joka … Jatka artikkeliin Tukholma-syndroomainen työntekijälähettiläs?

10 somehavaintoa, jotka yllättäisivät – jos ne olisivat totta

Olen vuosien aikana tutustunut yhteen jos toiseenkin sosiaalisen median käyttöä luotaavaan tieteelliseen tutkimukseen. Usein työ lähtee liikkeelle oletuksesta, että sosiaalisen median käyttö on jotain aivan uutta (kyllä, jos ajatellaan koko historiaamme) ihmiselle epäluontaista (ehkäpä näinkin, mutta olemme hyvin oppivainen laji) em. syistä muusta sosiaalisesta toiminnasta irrallista. Lopuksi havaitaan, yllätys yllätys, että sosiaalisen median ja mobiililaitteiden … Jatka artikkeliin 10 somehavaintoa, jotka yllättäisivät – jos ne olisivat totta

Joukkojen viisaus kiinnostaa riskienhallinnan ammattilaisia

And now something completely different! Olin viime viikolla poissa ns. perinteisiltä mukavuusalueiltani, kuten toisinaan pitääkin. Osallistuin siis kutsuttuna puhujana Milanossa järjestettyyn elintarviketurvallisuuden konferenssiin, jonka toteutuksesta vastasi EU:n erillisvirasto EFSA eli Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto. Open Risk Assessment -sessio alkamassa 16.10.2015, myös vetovastuu on "joukkoistettu" neljälle chairille Malpensan lentokentällä en ehtinyt edes järjestäjien tilaamaan kuljetukseen asti, kun jo … Jatka artikkeliin Joukkojen viisaus kiinnostaa riskienhallinnan ammattilaisia

Sori

Mitä on tapahtunut tutkitun tiedon arvostukselle? Aiheeseen pureutuivat äskettäin muun muassa Tiina Raevaara ja Anu Koivunen. Asiantuntijoiden tölvimiseen ei aina tarvita edes 'mahdollisuusviestintäjohtajaa' - nettiaikakaudella se onnistuu helposti keneltä tahansa. Keskustelijat unohtavat herkästi sen, että tiede ei ole mielipidekysymys tai lopullinen totuus, vaan systemaattinen tapa mahdollisimman luotettavan tiedon hankkimiseen. Professorit ja tutkijat eivät ole mediassa … Jatka artikkeliin Sori

Yliopisto palkitsee tuloksellisuudesta potkuilla

Tämä on pitkä tarina, mutta se täytyy kirjoittaa auki, koska moni muu on samassa tilanteessa. TULOKSET Syksyllä 2013 toimin tutkijatohtorina tenure track -urapolun mukaisesti 3 vuoden määräaikaisella sopimuksella, jossa kolmivuotiskausi päättyi kuluvan vuoden tammikuussa. Olin ollut saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti 11 vuotta, 12 eri työsopimuksella. Kolmivuotisen jakson tulostavoitteiksi oli määritelty 5 artikkelia kv. journaleissa (4-5 … Jatka artikkeliin Yliopisto palkitsee tuloksellisuudesta potkuilla