Toisenlainen luokkaretki

Suomi juhli jälleen itsenäisyyspäiväänsä totutun kaavan mukaan. Varsinaista ilojuhlaa ei tänäkään vuonna nähty. Perinteinen itsenäisyyspäivän vastaanotto sai sentään inhimillisiä piirteitä, kun kuvaukset juhlapuvuista ja jääkiekkomiljonäärien haastavasta perhe-elämästä vaihtuivat lennosta kuviin sotaveteraani Hannes Hynösestä (101). Tämä hyväntuulinen, rehti ja reilu tarinaniskijä synnytti omanlaisensa someilmiön useine Fb-fanisivuineen. Samaan aikaan osa Itäkeskuksesta kohti Etelärantaa startanneista "luokkaretkeläisistä" hajotti paikkoja … Jatka artikkeliin Toisenlainen luokkaretki

Maan korvessa ei kulje asiantuntijayrittäjän tie

Osallistuin eilen yrittäjyysstarttiin, jossa tarjottiin pikakatsaus muun muassa yrityksen perustamisen vaiheisiin, kannattavuuslaskelmiin ja verotukseen. Yrittäjyyden ja yritysten taloudenpidon perusasiat olivat toki minulle tuttuja liiketaloustieteen ja tuotantotalouden opinnoistani, mutta niistä on kauan ja halusin päivittää tiedot nykypäivään. Halusin myös tavata face-to-face alan asiantuntijoita ja yritysneuvojia. Henkisesti taivaltani yrittäjäksi tukee silti eniten se , että avopuolisollani on … Jatka artikkeliin Maan korvessa ei kulje asiantuntijayrittäjän tie

Yritetään yhdessä?

Sitran mainiossa artikkelisarjassa käydään läpi lokakuussa 2014 julkaistun trendilistan trendejä yksi kerrallaan. Vakaa työ murenee, kirjoittaa Tiina Heinilä. "Perinteinen työ" katoaa yhä useammalta, ja pysyvää ansiotyötä on tarjolla aiempaa vähemmän. Vaihtoehtona on muun muassa itsensätyöllistäminen. Jenni Kantola on tutkinut väitöskirjassaan pakkoyrittäjyyttä. Jutussa on nostettu esille muutamia hyviä huomioita Kantolalta: yrittäjyyskasvatus on yliopistoissa liian näkymätöntä, eikä … Jatka artikkeliin Yritetään yhdessä?

Kymppitonnin vai miljoonan somepresenssi?

Yksi viikon puheenaiheita on ollut tohtorityöttömyys. Aiheeseen tartuttiin HS:n pääkirjoitusta myöten: korkein koulutus ja työelämä vasta opettelevat tuntemaan toisiaan. Esko Valtaoja ilmaisi tuskansa nuorten huippujen uupumisesta tutkimuksen pätkätyökierteeseen. Janne Saarikiven kolumnin inspiroima "Hei, olen ex-professori ja hyvä niin" on tuhatluvuillaan tämän blogin toiseksi luetuin postaus. Jossain vaiheessa löysin myös Työtön tohtori -blogin, vaikka en kirjoittajaa … Jatka artikkeliin Kymppitonnin vai miljoonan somepresenssi?

Korkeakoulutettu työtön: myy osaamistasi, älä tutkintoa

Elokuussa 2014 Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistiin useampikin kannanotto koulutettujen työttömyydestä. Tämä bloggaus pohjautuu lehteen tarjoamaani kirjoitukseen, jota ei ymmärrettävistä syistä julkaistu, sillä omalla nimellä laadittu teksti olisi ollut helposti tulkittavissa myyntipuheeksi ja työpaikan kalasteluksi - mikä ei liene mielipidesivujen tarkoitus. Ohessa siis teksti hieman muokattuna ja linkeillä varustettuna. ----- Nimimerkit Syrjäytynyt ja Työtön kirjoittivat akateemisten … Jatka artikkeliin Korkeakoulutettu työtön: myy osaamistasi, älä tutkintoa

Jakamistalous tuli jo jäädäkseen

Harvoin Talouselämän lukeminen on ilahduttanut nettiyhteisöammattilaista niin paljon kuin viime viikonloppuna. Syynä oli tietenkin majoituspalvelu Forenomin toimitusjohtaja Johannes Kankaan tebatti-kirjoitus Jakamistalous on tullut jäädäkseen: Olemme eläneet yksilöllisyyden ajan ohi. Olemme tajunneet, että kaikille maailman ihmisille ei enää riitä omaa. Voidaan käyttää jotain jo toisella olevaa ja jakaa omaa. Jakamistaloudelle on siis vahva taloudellinen ja realiteetteihin … Jatka artikkeliin Jakamistalous tuli jo jäädäkseen

Hei, olen ex-professori ja hyvä niin

Janne Saarikivi ansaitsee ison kiitoksen Helsingin Sanomissa julkaistusta kirjoituksestaan. Kielentutkimuksen ammattilaisena hän on saanut mahdutettua uskomattoman tiiviiseen tilaan yhtä uskomattoman monta tutkimuksen organisoinnin ongelmaa. Yliopistomaailmassa yli vuosikymmenen viettäneenä ja useiden eri alojen tutkijoiden kanssa verkottuneena voin myös sanoa, että Saarikivi on tuhansien vertaistensa asialla ja hyvästä syystä. Kun osallistut palaveriin, mistä tunnistat professorit? He ovat … Jatka artikkeliin Hei, olen ex-professori ja hyvä niin

Verkkoviestintä, kansalaistaitomme

Twitter-keskustelujen innoittamana pääsin taas lempiaiheeseeni, avointen yhteisöjen ohella: parempaan verkkoviestintään. Kyseessä on taito, jota ei nykymaailmassa voi ulkoistaa sihteereille tai kuvitella sen koskevan vain mobiililaitteisiin juurtunutta jälkikasvua. Varsinkin asiantuntijatyössä verkkoviestinnän tulee olla arjen kansalaistaito.   Kuten netin sosiaalisissa maailmoissa aina, tässäkään ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Kyse on lähinnä siitä, että kehitetään yleisesti viestintä- ja … Jatka artikkeliin Verkkoviestintä, kansalaistaitomme

Johtamisopetus nykyaikaan?

Organisaatiorakenteet madaltuvat. Tieto on valtaa ja painaa vaakakupissa titteleitä enemmän. Paras asiantuntijuus on verkostoissa, ei yksittäisen ihmisen tai yrityksen hallussa. Organisaatiot syntyvät, elävät ja muuttuvat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Vanhat johtamisopit eivät riitä, kun työ on joustavaa, ajasta ja paikasta riippumatonta, mobiilia, etätyötä ja läsnätyötä. Tuttuja väitteitä? Epäilemättä. Tarkennetaan hieman: Viestintäteknologian mahdollisuuksia on opittava hyödyntämään yhteistyöhön tehokkaammin … Jatka artikkeliin Johtamisopetus nykyaikaan?

Digiosaamista ei mitata laitteilla

Matkapuhelimista tuli 1990-luvun lopulla eräs suosituimmista uususkonnoista. Vielä Nokian raunioillakin suomalaiset ovat erityisen mieltyneitä erilaisiin laitteisiin ja niiden käyttämisestä keskusteluun: kännykät, tabletit, sykemittarit, älykellot. Valmistajat varmistavat omalla toiminnallaan, että laiteuskovaisen maailmassa on alituiseen jotain uutta ihmeteltävää. Näin koulujen alkaessa yksi rituaali liittyy laitteiden hankkimiseen ja käyttämiseen oppitunnilla. Juupas vs. eipäs -keskustelua on käyty kauan aikaa. Jyväskylässä … Jatka artikkeliin Digiosaamista ei mitata laitteilla