Oletko live-, teksti- vai videokarismaattinen?

Posted: 14/08/2015 in erilaisuus, johtaminen, karisma, sosiaalinen media, verkostot, viestintä, yhteisöt

Viestintäkouluttaja ja tietokirjailija Katleena Kortesuo vieraili tällä viikolla Ylen aamu-tv:ssä muistuttaen, että karisma on kuin vasara: sillä voi rakentaa tai tuhota. Karismaa ei voi selittää järjellä. Se on kokemus siitä, että jollain ihmisellä on kyky vaikuttaa voimakkaasti muihin ihmisiin. Karismaattisen johtajuuden tutkimuksella on pitkät perinteet.

Mutta ilmiö ei koske pelkästään johtajia tai sellaisiksi pyrkiviä. Elämme yhä vahvemmin 3V-maailmassa: verkostot, viestintä, vaikuttaminen. Ne ovat toisistaan riippuvaisia tai suorastaan elävät toinen toisistaan. Informaatiotulvan keskellä tarvitaan taitoa tuoda oma viesti uskottavalla tavalla esiin. Karisma nousee esiin yhtenä merkittävänä tekijänä erityisesti, kun tarkastellaan viestinnän ja vaikuttamisen välistä kytköstä.

Voiko karismaansa kehittää? Kyllä voi, sanovat asiantuntijat. Onko karisma vakio erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa? Ei, sanoisi tämä maallikko. Kommentoin aihetta Elina Arasolan vetämällä Uracoach -sivustolla:

On hauska havainnoida, miten eri tavalla ilmiö näyttäytyy eri kanavissa. Perinteisesti ajattelemme, että karismaattinen ihminen vangitsee yleisönsä f2f vaikkapa puhujalavalla, teatteriesityksessä tai palaverissa. Itse jäisin näissä tilanteissa helposti huomaamatta, sillä minulla on lähinnä tekstikarismaa: hyvät kirjoittajat ovat omimmassa elementissään esimerkiksi blogeissa ja Twitterissä. Viestit erottuvat, niihin reagoidaan ja niillä on vaikutusvaltaa. Nuoren polven tubettajilla taas on videokarismaa: heitä katsotaan ja kuunnellaan, eikä siksi että he olisivat jotenkin huikaisevia esiintyjiä vaan nimenomaan siksi, että he osaavat olla videollakin arkisia ja helposti lähestyttäviä.


Näin kokevat myös itse tubecon-seminaarin tähdet.



Verkkoviestinnän ja digitaalisten kulttuurien tutkijat ovat kauan tienneet, että nettiyhteisöjen sosiaaliset lait poikkeavat jonkin verran siitä, mihin olemme tottuneet kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Ne antavat hiljaisemmille äänen. Niiden kautta voi sanoittaa, visualisoida ja tehdä näkymätöntä näkyväksi. Vahvan verkkoyhteisön johtaja ei välttämättä vastaa käsitystämme karismaattisesta johtajasta – hän saattaa itse asiassa olla sen täydellinen vastakohta. Vaikutusvaltaa ja voimaa hänellä on, mutta keinot sen saavuttamiseen ovat hieman erilaiset. Läpinäkyvyyden ja nopean tiedonkulun ansiosta yhteisön luottamuksen voi myös menettää silmänräpäyksessä.

P1040922


Sosiaalinen media on tänä päivänä niin itsestäänselvä osa viestintää, vaikuttamista ja ihmisten välistä kanssakäymistä, ettei karisman käsitettä kannata rajoittaa vain perinteisiin puhujanpönttöihin ja kokoushuoneisiin.

”Tunne itsesi” on hyvä lähtökohta myös oman karisman kehittämiseen. Oletko vahvimmillasi puhujana, kirjoittajana vai esiintyjänä?

kommenttia
  1. katikoivunen sanoo:

    Reblogged this on Kummaa Karismaa and commented:
    Karisma ja sen ilmenemismuoto riippuu yksilöstä! Mitä karismaa sinulla on? Lue lisää Tohtorille töitä -blogipostista!

    • mkosonen sanoo:

      Kiitos Kati bloggauksen jaosta, ja oli hauska sometutustua tämän aiheen myötä! Ei ominta alaani mutta kiinnostaa, jään kuulolle 🙂

      • katikoivunen sanoo:

        Karisma on kiehtova ilmiö vaikkakin hankalasti määriteltävissä. On hienoa, että se on alkanut nousta esille vähän siellä sun täällä. Ollaan yhteydessä & mukavaa syksyä!

    • Riku Oksman sanoo:

      Ei, karisma ei riipu yksinomaan yksilöstä. Koko karismakeskustelu painottuu aivan liikaa yksilöiden ominaisuuksien ja toiminnan erittelyyn, ikään kuin karisma olisi jokin objektiivinen piirre tai kyky jossain ihmisessä. Karisma on sosiaalinen ilmiö, joka syntyy ihmisten vuorovaikutuksen ja tulkintojen kautta tietyssä kontekstissa. Se, ketä pidetään karismaattisena ja ketä ei, on vähintään yhtä riippuvaista tulkitsijoista ja näiden kontekstista kuin siitä, millainen ihminen itse on tai mitä hän osaa.

      • mkosonen sanoo:

        Kiitos lisäyksestä Riku! Koska ihminen lähtökohtaisesti kuuluu erilaisiin yhteisöihin, lopulta yksikään sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvä ilmiö ei ole pelkästään yksilön ominaisuus.

        Tämä unohtuu helposti mm. keskustelussa tiedoista ja taidoista. Tietojohtamisen spesialisteina saamme tehdä hartiavoimin töitä, jottei ”tietoa” pidettäisi vain könttänä informaatiota, jota siirrellään erilaisilla järjestelmillä sinne tänne ja sitten ”hyödynnetään”. Tietokin on sosiaalisesti konstruoitua – sekä sen merkitys että arvo määrittyy vasta kontekstissa, jossa sitä käytetään.

        Sekä lehdistö että bloggaajat pitävät yksinkertaistuksista yksilötasolle, koska ne ovat hahmotettavissa myös ilman sosiaalitieteellistä taustaa. Tosin minulla on työn alla kansantajuisempi bloggaus siitä, että ’minä sitä, minä tätä’ -maailmankuva on verkostojen aikakaudella suorastaan vahingollinen, tai ainakaan sitä ei pidä viljellä liikaa 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s