Yhteisöjen elinkaari #cmadfi

Posted: 22/06/2015 in cmadfi, elinkaari, sosiaalinen media, Twitter, yhteisöllisyys, yhteisömanagerit, yhteisöt

Janhosen Johanna keksi yhdistää Twitter-chatin ja suomalaisten yhteisömanagereiden cmadfi -verkoston. Chattiin kokoonnutaan joka kuukauden neljäs maanantai. Sain kutsun ensimmäiseen chattiin, kiitos Johanna!

Toisena vieraana on Anne Rongas, jolle myös kiitos pitkän linjan someaktivismista ja pohjustuksesta tapahtumaan. Olen Annen ja Harton kanssa samoilla linjoilla siitä, että online-verkostoissa on vain harvoissa tapauksissa aitoa yhteisöllisyyttä. Jaettu intressi ei yksin riitä: yhteisöllä on aina myös yhteisöllinen tietonsa eli jaetut merkitykset ja käytännöt. Käsitteiden sekoittaminen on muodostunut jo cmadfi-porukan perinteeksi – näillä siis mennään ainakin arkikeskustelussa 🙂

Ensimmäisen chatin aiheeksi valikoitui yhteisöjen elinkaari. Idean Johanna sai vastikään yhteisömanageri master class -kurssilla pitämästäni esityksestä. Sitä varten palasin nettiajassa jo retroksi luettavaan graduuni vuodelta 2003. Kenties olin tuolloin vielä jennypreeceläisittäin teknologian ja teollisorganisaatioiden sokaisema. Olihan verkkodemokratiaa ja nuorten osallisuutta käsittelevä työ otsikoitu hirtehisesti ”virtuaaliyhteisön kehittämisprosessiksi”.

Myöhemmissä tutkimusuran vaiheissa tulin järkiini ja nykyään sanoisin communities just emerge, if they need to. Niitä ei synny pakottamalla. Yhteisömanagerin työ on tosiasiassa yhteisölle otollisten olosuhteiden luomista.

Perusidea yhteisöjen vaiheista on kestänyt hyvin aikaa. Se on näet peräisin 1300-luvulta. Ihmisten muodostamat yhteisöt ja heimot käyvät läpi tietyt perusvaiheet syntymästä seniliteettiin. Sivilisaatioiden paradoksi on siinä, että yhteishengessä – koheesiossa – on samaan aikaan tuhon siemen. Yhteisön pysyvyys ja muuttumattomuus altistaa sen voimakkaampien ryhmien hyökkäykselle. Näin syntyy jonkin uuden sivilisaation esiaste ja prosessi alkaa alusta.

  1. Esivaiheessa muodostuu pieni ydinryhmä esimerkiksi tietyn ideologian ympärille.
  2. Kasvuvaiheessa ryhmä luo koheesiota, kasvaa ja saa lisää valtaa.
  3. Kypsässä vaiheessa ryhmä toimii itsenäisesti ja käyttää valtaa.
  4. Hajaantumisvaiheessa ryhmä kuolee pois tai hajoaa useiksi pienemmiksi ryhmiksi.

Materiaalia kootessa tutustuin myös Kairam et al. tutkimukseen online-ryhmien kasvusta ja pysyvyydestä. Kiireisen sometouhottamisen ja pinnallisen tiedon maailmassa on hyvä huomioida, ettei kasvuvauhdilla tämän tutkimuksen mukaan näyttänyt olevan merkitystä yhteisön elinkelpoisuudelle. Ratkaisevaa oli jälleen kerran sosiaalinen verkosto ja sen rakenne. Siksi verkostoanalyysi on yhteisömanagerin työkalupakissa päällimmäisenä!

yhteison verkosto

Keskustelimme kurssilla erityisesti yhteisöjen loppuvaiheista, sillä ne ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi Google Scholarissa yhteisön perustaminen tuottaa seitsenkertaisen määrän hakutuloksia verrattuna yhteisön sulkemiseen. Myös bisnesmaailmassa yhteisökeskustelu on keskittynyt elinkaaren alkupäähän: kuinka saadaan lisää kävijöitä, näyttöjä, latauksia, sivuilla vietettyä aikaa, viestinviejiä ja sanansaattajia, sekä tietenkin ylläpitäjäorganisaatiolle enemmän euroja? Jos yhteisön jäsen nähdään pelkästään maksavana asiakkaana eikä vertaisena, sen mukaisesti häntä myös kohdellaan. Eli rahastetaan ovella ja jätetään sitten oman onnensa nojaan.

Välineellisten tavoitteiden keskellä kokonaisvaltainen elinkaariajattelu ja sen tärkein osa – ihmiset – saattaa helposti unohtua. Suunnittele yhteisön saattohoito jo varhaisessa vaiheessa ja tunnista sen tarve. Tarvitaan rohkeutta tehdä päätös ja ajoittaa se oikein. Moni arkailee muutosta viimeiseen asti (ja siksi verkko on pullollaan zombie-”yhteisöjä”), mutta yhteisömanagerille se on osa arjen työtä. Hienovarainen tuho on taitolaji!

Yhteisön elinkaaren vaiheet löytyvät kootusti myös tekemältäni videolta:

Yhteisöjen elinkaari from Miia Kosonen on Vimeo.

Kaikissa elinkaaren vaiheissa tarvitaan taitavaa viestintää, ymmärrystä yhteisöjen dynamiikasta ja rohkeutta uudistaa. Kyse ei ole sen vähemmästä kuin tulevaisuuden tavasta organisoida työ. Se perustuu yhteyksien luomiseen, viestimiseen, osallistumiseen ja keskusteluun. Kun tarvitset tueksesi kokeneen tekijän, ota yhteyttä!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s