Valmistelin viikonloppuna johtamiskurssille yhteenvedon aiheesta Sosiaalinen media haastaa johtamisen.
Hyvää ja huonompaa johtamista toki on ollut aina. Se mikä on muuttunut, on nopea ja suora yhteys muihin ohi virallisten hierarkioiden ja roolien. Tämä some-toimintakulttuurin kantava periaate on muuttanut maailmaa radikaalisti, ja se vaikuttaa myös johtajien työhön. Päätä ei voi enää laittaa pensaaseen ja tarrautua vanhaan valta-asemaan.
Sekä asiantuntijat että edelläkävijäjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että johtaja on organisaationsa keulakuva sosiaalisessa mediassa. Nettiyhteisöjen tutkijana haluan myös korostaa sitä, että lähes kaikista pystyynkuolleista yhteisö- ja somehankkeista löytyy yksi yhteinen nimittäjä: johdon tuki puuttui.
Teen myös tunnustuksen. Tutkija- ja kouluttajaurani alkutaipaleella minäkin olin vahvasti ennakkoluuloinen: eiväthän nyt ainakaan johtajat ole somessa, kun asiantuntijoistakin vasta murto-osa! Siksi Zeelandin Janne Saarikon postaus oli hyvä silmien avaaja.
80 % johtajista seuraa sosiaalista mediaa päivittäin, ja 70 % pitää sitä tärkeänä uralleen. (N=140)
Ylivoimaisessa kärjessä olivat Facebook ja LinkedIn. Blogeja ylläpidettiin laiskanlaisesti, eikä Twitterin käyttökään ollut kovin aktiivista. Tässä kohtaa on syytä Hanna Takalan tavoin kysyä jos johtaja ei tweettaa, onko johtajaa?
Zeelandin selvityksen ajoista Twitter on toki edennyt diffuusiokäyrällä eteenpäin. Rekisteröityneitä käyttäjiä on enemmän kuin tuolloin – myös johtajissa. Käyttäjämääriä kiinnostavampaa tietoa on kuitenkin todellinen aktiivisuus.
Jatkokysymyksiä on paljon. Kuinka paljon johtajat käyttävät erilaisia somekanavia ja millaisiin tarkoituksiin? Siirtyykö myönteinen suhtautuminen todelliseksi toiminnaksi? Käydäänkö dialogia vai yksinpuhelua? Mikä estää tai rajoittaa dialogia – kiire, asenne, pelko vai välinpitämättömyys? Vaikuttaako johtajan persoona valintoihin enemmän kuin toimintaympäristö ja toimiala?
Twitter ei ole yksinpuhelua. Vain vastaamalla voi voittaa, niin se on. MT @hjallisharkimo: En ole koskaan vastannut mihinkään twittiin – – –
— Johanna SL (@JohannaSL) 30. maaliskuuta 2015
Toki on edelleen niitäkin johtajia, jotka pitävät sosiaalista mediaa turhuutena tai ajanhukkana. Syynä on useimmiten tiedon puute. Omaksuminen on vaiheessa: tarvitaan lisää konkretiaa sovellettuna kunkin johtajan omaan pelikenttään. Julkishallinnon puolella roolimallin tarjoaa mutkattomalla läsnäolollaan vuoden johtajaksi valittu Pekka Sauri.
Keskustelu siis jatkuu, kuten myös koulutus ja tutkimus sosiaalisen median käytöstä!
