Tammikuussa järjestettävä CMADFI -tapahtuma tuli tupaten täyteen ennätysajassa ja Janhosen Johanna julkisti äskettäin myös mainion katsauksen tuoreesta yhteisömanageritutkimuksesta. Jos ilmiö on vieras, kannattaa tutustua myös Pauliina Mäkelän laatimaan yhteenvetoon. Community manager, community gardener, nettikätilö, fasilitaattori – eri termit, mutta usein yhtenevä sisältö.

Syksyn aikana olen valmistellut erilaisten verkostokumppanien kanssa uusia koulutuksia. Tietojohtamisen taustani tietäen niiden kaikkien yhteinen nimittäjä on yhteisöllisten työvälineiden tavoitteellisempi hyödyntäminen bisneksessä, asiantuntijatyössä ja sen johtamisessa. Siksi työstin samalla yleiskatsausta yhteisömanageroinnista – ohessa lopputulos.

Inspiraationani oli edellinen CMADFI -päivä. Tapahtumassa, kuten myös Twitterin #cmadfi -keskusteluissa, on selkeästi nähtävissä kaksi eri ”koulukuntaa” – markkinointilähtöinen ja asiantuntijatyölähtöinen. Ne varmastikin hyötyvät yhteistyöstä, mutta puhuvat myös helposti toistensa ohi. Vanhaa tutkijana oppimaani kielikuvaa käyttääkseni, toinen haluaa myydä sitruunoita ja toinen korjata traktoreita. Ero tavoitteissa on tiedostettava, sillä muutoin päädymme mittaamaan vääriä asioita. Suomessa hajautuneen tietotyön yhteisöllisiä käytäntöjä vievät eteenpäin muun muassa Sininen Meteoriitti ja Sulava.

Sisältömanagerin ja yhteisömanagerin rinnalle tulee vielä nostaa verkostomanageri, joka johtaa laajempaa ja yhteisöjä hajanaisempaa kokonaisuutta. Yhteisöt rakentuvat aina yksittäisistä ihmisistä ja heidän välisistään suhteista, kun taas verkostomanagerin pelikenttää voivat olla yksittäisten asiantuntijoiden ohella yritykset, järjestöt, julkisen sektorin instituutiot, eri toimialat ja näiden muodostamat ekosysteemit. Tiiviimpi yhteisö ei ole suinkaan itsetarkoitus.

Kun aiemmin organisaatio määritteli toiminnan tavoitteet, nyt tavoite määrittelee, kuinka toiminta organisoidaan.

Oma näkökulmani on asiantuntijatyön kehittämisessä, ja sen varmastikin huomaa myös ylläolevasta materiaalista, hyvässä ja pahassa 🙂 Yhteisömanageri on ammattina uusi, mutta on muistettava, että kyse on taidosta johtaa – ei verkkoteknologiasta, -liikenteestä tai sosiaalisen median palveluista.

Yhteisölliset toimintatavat muuttuvat lähitulevaisuudessa hämmästelyn kohteesta arkiseksi tekemiseksi, kuten olen aiemmin todennut joukkoistamisesta. Nyt asiantuntijasomeilu, nettikätilöinti, parvityön fasilitointi tai joukkojen viisauden hyödyntäminen nähdään vielä irrallisina ”menetelminä” tai ”kokeiluina”, jotka on vastuutettu tai ulkoistettu osaaville pioneereille.

Ja kuten Rachel Happe osuvasti kuvaa, yhteisöjen johtaminen on tulevaisuudessa osa kaikkea johtamista. Kannattaa siis päivittää myös alan opetus nykyaikaan – viimeistään nyt. Tätä muutosta on ilo olla tekemässä!

kommenttia
  1. Marko Suomi sanoo:

    Olisi kiinnostavaa tehdä vertailu sen välillä että mitä ominaisuuksia ajatellaan ns. tavallisella johtajalla olevan tänä päivänä ja tulevaisuudessa, ja sitten mitä yhteisön johtajalla. Veikkaan että on aika paljon päällekkäisyyttä. Mikä loppujen lopuksi erottaa? Nykytilassa ehkä se että joku on tällaisessa roolissa ikäänkuin oman toimen ohella epävirallisesti mutta jos mietitään vähän eteenpäin?

    • mkosonen sanoo:

      Kiitos kommentista Marko! Juuri kuten olet useampaan kertaan blogissa ja Twitterissä todennut, tulevaisuudessa nämä erot ”somemaailman” ja ”perinteisen maailman” välillä häviävät – ja yhteisömanagerointikin on lopulta vain ihan tavallista, toivottavasti hyvää johtamista 🙂

      Tällä hetkellä eletään osaamiskuiluvaihetta. Diffuusio vie aikansa, teknologia kehittyy niin paljon nopeammin kuin ajattelumallit. Rohkeus, taito ja kyky luovia erilaisten viestintäkanavien ja yhteistyöalustojen viidakossa, valita niistä tavoitteeseen sopivat. Mutta ei pelkästään välineosaaminen, vaan myös se kuuluisa toimintakulttuuri. Uskalletaanko ja halutaanko luottaa siihen, että avointen verkostojen ja yhteisöjen tuoma lisäarvo on suurempi kuin haitat, maineriskit ja vallan menettämisen pelko? Näissä meillä on vielä työsarkaa.

      Ihmisten johtamista ohjaa luottamus. Ja sitä on kyettävä rakentamaan muuallakin kuin firman saunailloissa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s