Maan korvessa ei kulje asiantuntijayrittäjän tie

Posted: 13/11/2014 in asiantuntijuus, digitaalisuus, koulutus, markkinointi, muutos, osaaminen, työ, verkostot, yhteisöllisyys, yhteiskunta, yrittäjyys

Osallistuin eilen yrittäjyysstarttiin, jossa tarjottiin pikakatsaus muun muassa yrityksen perustamisen vaiheisiin, kannattavuuslaskelmiin ja verotukseen. Yrittäjyyden ja yritysten taloudenpidon perusasiat olivat toki minulle tuttuja liiketaloustieteen ja tuotantotalouden opinnoistani, mutta niistä on kauan ja halusin päivittää tiedot nykypäivään. Halusin myös tavata face-to-face alan asiantuntijoita ja yritysneuvojia. Henkisesti taivaltani yrittäjäksi tukee silti eniten se , että avopuolisollani on pitkä tilitoimistokokemus ja rautainen osaaminen taloushallinnon ohjelmistojen kehittäjänä.

Materiaalia tilaisuudesta tarttui mukaan runsaasti. Valitettavasti vain jo ensisilmäys liiketoimintasuunnitelman pohjaan romahdutti uskomukseni tietojen päivittämisestä nykyaikaan:

P1090255

Valomainos? Kirjepaperi? Web-sivut? Auton teippaus? Ylläoleva kuvakaappaus on tietenkin vain pieni palanen kokonaisuutta. Silti se puhuu omaa kieltään. Tarjolla ei ole ajantasaista tietoa ja sitä kaikkialla kaivattua ”digiosaamista”. Materiaali on jäänyt viime vuosituhannen puolelle sähköposteineen ja kotisivuineen, eikä pienyrittäjien kipeästi tarvitsemaa ilmaista näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa mainittu puolella sanallakaan. (Jätin kuitenkin palautelomakkeelle yhteystietoni ja kerroin olevani käytettävissä – olenhan kouluttanut somen hyödyntämisestä yhdessä jos toisessakin organisaatiossa, miksei siis myös yritysneuvonnassa).

Jaoin ylläolevan kuvan Twitterissä, jossa se luonnollisesti herätti heti aamutuimaan hieman hilpeyttä. Osa keskustelijoista arveli minun käyneen kyseisessä koulutuksessa jo kauan ennen eilistä ja Marko Suomi ideoi kaikille henkilöbrändeille vilkkuvan valomainoksen, joka minun visiossani on tietenkin neonvärinen, kuten vuoden 1998 kotisivut. Aiheesta voisi vääntää vitsejä vaikka hamaan tuomiopäivään, mutta siinä on vakavakin puolensa.

Juuri kun olin yhteisötutkijana ehtinyt blogata yhdessä yrittämisen tärkeydestä, harvoin olen tuntenut oloni niin yksinäiseksi kuin lähtiessäni yrittäjyysstartista. Kolme tuntia tarinaa metsureista, kirvesmiehistä, autonkuljettajista ja parturi-kampaajista vuokratuoleilla? Arvostettavia ammatteja kaikki, mutta eivät toivottavasti yrittäjyyden koko kuva. Ainakaan meille, joilla on päässään idea yrityksille ja oppilaitoksille tarjottavista verkkokoulutuspaketeista.

Noh, voiko pienessä eteläkarjalaisessa kylässä asuvana muuta odottakaan? Tietenkin voi. Mutta ei yksin ja ilman tukea.

Juuri tätähän meiltä kaiken aikaa halutaan juhlapuheissa ja maakuntalehtien palstoilla. Jospa ne kaikki koulutetut osaajat eivät pakkautuisikaan isoihin kasvukeskuksiin! Jospa joku edes jäisi tänne asumaan! Voisikohan joku niistä keksiä jopa kansainvälisesti vientikelpoista uudenlaista bisnestä!

Kyllä voisi. Vain yksi varoituksen sana: jatkuva uuden oppiminen ei voi olla vain ”niiden” koulutettujen osaajien vastuulla. Se on meidän kaikkien tehtävä.

kommenttia
  1. Sanna sanoo:

    Niin totta, eivätkä ne asiat kovinkaan paljon paremmin täällä pk-seudulla ole. Kävin liki vuoden mittaisen, naisille suunnatun yrittäjäkoulutuksen. Oletusarvo välistä tuntui olevan, että naiset pykäävät pystyyn lastentarvikkeisiin, käsitöihin tai kauneuteen liittyviä verkkokauppoja, asiantuntemuksen myymistä koulutuksessa ei juurikaan käsitelty. Aika yksinäiseksi tässä välillä tuntee itsensä, semminkin kun yliopistolta ei juurikaan heru oppia, tukea ja kannustusta oman asiantuntemuksen myymiseksi. Onneksi on verkko!

  2. mkosonen sanoo:

    Kiitos kommentista Sanna! Totta kyllä, eihän ongelma ole vain maakuntien, vaan koulutusten taso vaihtelee kaikkialla. Paljon on pelissä. Kaikki asiantuntijat eivät välttämättä näe sitäkään, kuinka paljon sanoilla on valtaa. Niillä luodaan todellisuutta. Jos yrittäjyyskeskustelussa luotava ”todellisuus” on sitä, että naiset perustavat hoivayrityksiä ja käsityöpuoteja ja miehet ryhtyvät metsureiksi, jotain on mennyt pahasti vikaan. Samaan aikaan ihmisten halutaan olevan rohkeita, uutta luovia ja visionäärisiä. Vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s