Joukkoistaminen on kokonaisvaltainen johtamismalli

Posted: 08/07/2014 in crowdsourcing, joukkoistaminen, osaaminen, parvet, päätöksenteko, tieto, työ, yhteistyö

Chao-Min Chiu et al.:n tämänkeväinen artikkeli What Can Crowdsourcing Do For Decision Support? pureutuu tärkeään aiheeseen, joukkoistamisen hyödyntämiseen johdon päätöksenteossa ja ongelmanratkaisussa eri vaiheineen. Hyödyntämismahdollisuuksia tulee heidän mukaansa arvioida kriittisesti, sillä moni joukkoistamishanke on kaatunut huonoon toteutukseen, heikkolaatuisiin lopputuotoksiin tai yksinkertaisesti liian suuriin kustannuksiin.

Joukkoistamisen osalta tutkijat noudattelevat mm. Afuahin ja Tuccin esittämää jaottelua:

  • tehtävä (task)
  • joukko itsessään (crowd)
  • joukkoistamisen prosessi (process)
  • ratkaisujen arviointi (evaluation)

 

Jokaista joukkoistamisen osa-aluetta arvioidaan kolmea eri näkökulmaa vasten. Nämä ovat johtaminen, ihmisten käyttäytyminen/toiminta sekä informaatioteknologia.

Kun vielä mukana on kaikki neljä tunnetuinta joukkoistamisen lajia – crowd wisdom, -creation, -voting ja -funding – sekä kummatkin päämoodit – kilpailullinen ja yhteistyöhön perustuva – on tutkimuksessa liikkuva osa jos toinenkin.

Mitä havaittiin?

Päätöksenteossa joukkovoimaa voidaan hyödyntää kaikissa sen vaiheissa:

  1. Intelligence – kootaan informaatiota, mielipiteitä tai ennusteita käsillä olevasta ongelmasta ja sen luonteesta
  2. Design – ideointi, vaihtoehtoisten ratkaisujen luotaaminen, co-creation; tietyn organisaation sisällä tai avoimena
  3. Choice – ratkaisujen arviointi, esimerkiksi äänestykset, reittaukset, palaute

 

Käyttäytymiseen ja johtamiseen liittyvät tekijät korostuvat, kun arvioidaan tehtävää ja ongelmanratkaisijoiden joukkoa. Tämä on loogista: puhutaanhan tehtävän osittamisesta, esitystavasta, kompleksisuudesta, kannustimista ja motivoinnista, luottamuksesta, diversiteetistä…

Teknologialla taas on merkittävämpi rooli itse joukkoistamisprosessissa, sisältäen järjestelmän infrastruktuurin, datan keruun, monitoroinnin, yhteistyöalustat, käyttäjäprofiilit, verkostoanalyysin työkalut ja niin edelleen.

 

Sna_large

Vaikka tutkimuksessa olikin monta liikkuvaa osaa, sen heikkous on samalla sen vahvuus. Tutkijat toteavatkin johtopäätöksissään, että joukkoistaminen ei onnistu arvioimalla vain yhtä osa-aluetta – esimerkiksi tehtävää itsessään. On otettava huomioon kokonaisuudet.

Kuten yhteisömanagerointikin, joukkoistaminen on kokonaisvaltainen hajautuneen yhteistyön johtamisen malli.

Jani Kaaro muistutti taannoin HS:ssa, että joukkojen viisaus toimii – usein fiksummin ja tehokkaammin kuin perinteinen omalle tekemiselleen sokeutunut ”asiantuntijoiden” organisaatio. Reunaehtona on se, että ihmisillä on perustietämys käsiteltävästä ongelmasta, riittävän erilaiset taustat, sekä mahdollisuus toimia itsenäisesti, tuo autoritääriseen kontrolliajatteluun ja kahdeksan tunnin työpäivään jumiutuneen johtamiskoneiston painajainen.

Maailmasta eivät uudet ideat lopu, ainoastaan niiden onnistuneet toteutukset. Silti on hyvä muistaa, että jopa palkolliset tuotekehittäjät itse ovat sokkoarvioinneissa pitäneet ulkopuolisten tuottamia ideoita parempina kuin omiaan.

Se kertoo paljon joukkoistamisen tärkeydestä. Tulevaisuuden työelämässä se on kaikkeen tekemiseen integroitu toimintatapa – ei pelkkä irrallinen menetelmä tai ideoiden testilaboratorio.

Pidetäänpä siis me suomalaiset huoli, että olemme joukkoistamisessa aikaamme edellä. Aloittaa voi vaikkapa tieteestä ja tutkimuksesta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s