Uutta kilpailuetua liiketoimintaan, mutta vanhalla reseptillä

Posted: 03/06/2014 in digitaalisuus, innovaatiot, muutos, projektit, tekes, tiede, tunteet, tutkimus, yhteiskunta

Eilen järjestettiin Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa ja Liideri -ohjelmien tutkimushakua valmisteleva työpaja, johon osallistui täysi tupa eli 150 tutkijaa.

Parvihengessä jokainen kahdeksan hengen pöytäryhmä ideoi ensin teema-alueittain avainsanoja, jotka esiteltiin muille ja joista valittiin neljä pääteemaa. Tämän jälkeen osa seurueesta vieraili kuulolla naapuripöydissä ja ”pölytti” siellä kuulemansa teemat takaisin omaan pöytään. Lopuksi äänestettiin parhaat teemalistaukset, joista ohessa yhteenveto aihealueittain.

 

1. Johtamisosaamisen merkitys

  • Organisoitumisen tavat – edelleen liikaa vanhaa liukuhihna-ajattelua
  • Ihmislähtöinen organisaatio – vaikka kaikki tietävät että halaaminen lisää ihmisten hyvää mieltä, töissä ei juuri halata; toimimme konelogiikalla, kun pitäisi toimia ihmisen logiikalla
  • Elastisuus
  • Oppimisrevoluutio – mitäpä jos vain uskallettaisiin rohkeasti kokeilla? ”Eihän kävelemäänkään opita siten, että tehdään viisivuotinen projektisuunnitelma äidille ja isälle”

 

2. Ihmisen merkitys liiketoimintakulttuurin rakentamisessa

  • Aitous arvona – hyväksytään ihmiset ”as they are” ja sallitaan myös epäonnistua
  • Resurssiviisaus
  • Aktiivinen muovautuvuus – yhteisö luo itselleen tavoitteen ja tilan
  • Tuottava yhteisö

 

3. Osaamisen yhdistäminen ja suhteiden merkitys

  • Out of habits – pois omalta mukavuusalueelta
  • Verkostossa oppiminen – kehittää luottamusta sekä omaan pärjäämiseen että verkoston kumppaneihin
  • Anti-fragile – joustavuutta tämäkin, ei ”mennä rikki” vaikka ns. epäonnistuttaisiin
  • Parvityö – yhdessä tekeminen, co-creation

 

4. Ihmiskeskeinen arvonluonti digiajassa

  • Empatia
  • Sisäinen motivaatio
  • Merkityksellisyys
  • Yhteistyöverkoston arvohetkien sarja(!)
  • SharingNets
  • Yhteisöllisyyden monimuotoistuminen
  • Leikillisyys

 

Oheinen kuva on kiteytykseni oman ryhmämme keskustelusta. Tasoja on viisi: yksilöt, sosiaaliset ryhmät, organisatoriset kyvykkyydet, bisnes (liiketoimintamallit) sekä mahdollistava teknologia. Myös erilaisia sovellusalueita sivuttiin, muun muassa biotaloutta, älyliikennettä ja älykoulua.

 

ffws

 

Mitä opin työpajapäivästä? Tapasin paljon tuttuja ja tutustuin uusiin ihmisiin, muistin jälleen kerran tekeväni juuri oikeaa työtä digitaalisten yhteisöjen ja hajautuneen yhteistyön esteiden voittamisessa, ja olin ilahtunut kuullessani että ”pehmeät” tekijät leikillisyydestä huumorin kautta merkityksellisyyden kokemuksiin saavat yhä enemmän niille kuuluvaa arvostusta ja huomiota.

Mutta ei niin toimivaa ettei jotain kammottavaakin.

Tiedättekö mikä on hirtehistä? Ei pelkästään se, että tutkimuksen pitäisi tuottaa uutta tietoa, ideoita ja innovaatioita, mutta valtava siivu tutkijoiden ajasta kuluu rahoituksesta taisteluun. Kuvitelkaapa tilanne, jossa puusta roikkuu viisi banaania ja niitä tavoittelee seitsemänkymmentä vihaista gorillaa. Pölyn laskeuduttua gorillayhteisön hyvinvointi tuskin on lisääntynyt piiruakaan.

Kuten Kari Hintikka huomioi kolumnissaan Hallituksen tiederahat joukkorahoitukseen, tarvitsemme uusia ja parempia tapoja toimia.

Minusta kaikkein hullunkurisinta on tällä haavaa se, että yhteiskunta kaipaa monitieteistä, rajoja rikkovaa ymmärrystä muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä, tulevaisuuden organisointimuodoista ja ”epäorganisaatioista” kuten avoimista yhteisöistä, verkostoista ja niiden arvonluontimahdollisuuksista. Samaan aikaan tämän ymmärryksen tuottaminen organisoidaan projekteiksi, joissa tulee olla kankean tiedekuntarakenteisen yliopiston palkkalistoilla olevia tutkijoita ja osarahoittajina muutama yritys tai muu perinteinen organisaatio.

Millaista tietoa tällainen asetelma todennäköisesti tuottaa? Vastaus on päivänselvä: sellaista, jossa ei ole juuri mitään uutta.

Minulla ei ole tarjota ongelmaan patenttiratkaisua. Tyydyn siis vain huutamaan apua. Ja toivon, että epävirallinen tekeminen saa vielä jonain päivänä sille kuuluvan arvon – myös niissä pöydissä, joissa raha liikkuu.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s