Sometunteet tasapainoon

Posted: 21/05/2014 in digitaalisuus, sosiaalinen media, tunteet, Twitter, verkostot, viestintä

Toisinaan kun on tylsää, on ilahduttavaa selailla Twitter-historiaa taaksepäin ja hihitellä kokoamilleen suosikeille. Yksi mieleenpainuvimmista omalla listallani on circlejerk.

 

Kokonaan oma lukunsa on Muuten Vaan Mahtava Meininki. Näillä lähes fiktiiviseksi laskettavilla hahmoilla mikään ei ole koskaan huonosti. Yleensä voit bongata heitä runsaasti myös Facebookista, ainakin jos Paolo Coelho -sitaattien, klassisten aforismien, lomakuvien ja auringonpaisteen ylistyksen alta onnistuu löytämään varsinaisen ihmisen.

 

 

Niin ovat.

Moni saattaisi lähemmin tietämättä pitää kaltaistani kirjoittelijaa kyynikkona ja se heille suotakoon (siulla on oikeus siun ommiin tunteisiin jne.). Mielestäni kuitenkin elämään kuuluvat normaalina osana niin myönteiset kuin kielteisetkin kokemukset, ja molemmat kannattaa ottaa rehellisesti vastaan – myös sosiaalisessa mediassa. Vai pitäisikö sanoa, että varsinkin siellä?

There’s a secondary, if unconscious, effect of all this social media influence: We feel pressured to portray our ideal selves for everyone to see.

 

Minäbrändien äärimmilleen hiottu tuunaaminen, armottomat selfieiden markkinat ja omalla sisustus- tai kakunkoristustaidolla kilpailu ovat jo sosiaalisen verkon arkea, mutta meidän ei ole mikään pakko alistua tällaisen suorittamisen valtaan ja sairastua somestressiin.

Välttämällä seuraavassa listattuja äärimmäisyyksiä tekee itselleen ja verkostolleen palveluksen. Kuten moni muukin asia elämässä, jokainen näistä on pieninä annoksina tervettä ja toivottavaa, mutta liian usein käytettynä ikävä nettitauti.

  1. Ego-jerk. Se tyyppi, joka kertoo vain omista aikaansaannoksistaan ja alleviivaa saavutuksiaan. Nuorempi versio jakaa satamäärin kuvia itsestään ja lähipiiristään. Toisinaan puhuu itsestään kolmannessa persoonassa tai tekee nimestään hashtagin. Ylistää elämän ihmettä ja elämisensä autuutta.
  2. Circle-jerk. Kuten yllä todettiin: ryhmä ihmisiä hivelee jatkuvasti toistensa egoja ja kaikki on ihanaa. Tekipä toinen circlen jäsen millaista jälkeä tahansa, se on muiden mielestä huippujuttu. Viesteissä vilisevät kiitokset, tykkäykset, hymiöt ja sydämet, naisten kohdalla myös avoimet rakkaudentunnustukset. Perjantaisin Twitteristä voidaan tunnistaa alalaji, jossa tuhansien ihmisten seuraama käyttäjä suosittelee muita tuhansia seuraajia saaneita käyttäjiä, joita kaikki hänen seuraajansa jo seuraavat.
  3. Institutional jerk. Egotyypin eräänlainen vastakohta, joka keskittyy ainoastaan lähettelemään linkkejä oman organisaationsa julkaisemiin raportteihin ja selvityksiin. Muistuttaa bottia, mutta on käyttäjätunnuksesta päätellen ihminen.

 

Tällaisestä viestinnästä tulee helposti epätodellista, yltiöpositiivista tai vaihtoehtoisesti yltiöasiallisen kuivakkaa. Tunteiden kirjo loistaa poissaolollaan. Äärimmäisyydet korostuvat. Tämä on sosiaalisen verkon vanhastaan tunnettu ominaisuus, mutta ei suinkaan mikään luonnonlaki. Toisenlaisiakin näkökulmia onneksi tunnetaan, muun muassa Nemo -hankkeessa, jossa on otettu erityishuomion kohteeksi negatiivisten tunteiden merkitys liike-elämässä ja sosiaalisessa mediassa. Itseäni kiinnostaa huumorin vaikutus hajautuneen yhteistyön ja luovan ideoinnin vauhdittajana.

Yllä esitetty jaottelu toki on kuin entisen toimintatutkijan yritysselvitys: ei perustu mihinkään. Pitää myös muistaa, että online-verkostoni on rakentunut lähinnä ammatillisten intressien pohjalta. Puhtaasti viihde- tai jutustelukäyttäjien maisema vaikkapa sirkutuksen maailmaan voi olla aivan toisennäköinen.

Mutta pikayhteenvetona, emme muussakaan elämässä puhu ainoastaan itsestämme tai työstämme, joten miksi ihmeessä tekisimme verkossa niin? Sisältöä on laidasta laitaan. Juttelemme epämuodollisesti ystävien tai puolituttujen kanssa, keskustelemme säästä, kiroilemme sattunutta vahinkoa, dokumentoimme tapahtunutta, jaamme oman kokemuksemme, heittelemme ilmoille ideoita ja kannustusta.

 

 

Parasta vastalääkettä somestressiin on se, että ihminen toimii kaikissa tilanteissa omana aitona itsenään. Tasapainoiset netinkäyttäjät tunnistaa siitä, että he iloitsevat hyvästä, vihastuvat epäreiluudesta, kiittävät kun on aihetta ja surevat kun on syytä. Sitä toivon lisää!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s