Jos erilaisuus on rikkautta, on nettikansa köyhyysloukussa

Posted: 16/02/2014 in digitaalisuus, sosiaalinen media, sosiaalinen pääoma, verkostot, yhteisöt

Verkostosuhteet ovat viime aikoina aiheuttaneet liikehdintää aivopoimuissa. Pohdinta sai alkunsa siitä, että Twitterin todettiin laajentavan kanssakäymisen tapoja ja tuovan keskusteluihin mukaan erilaisia ihmisiä.

Mutta onko todella näin?

Vanha verkostojen viisaus kuuluu Similarity breeds connection. McPherson ja kumppanit aloittavat artikkelinsa tarkalleen näillä sanoilla.

Henkilökohtaisissa verkostoissamme on tyypillisesti ihmisiä, jotka ovat sosiodemografiselta taustaltaan, käyttäytymiseltään ja suhteiltaan samankaltaisia kuin me. Aktiivisinta vuorovaikutus on niiden kanssa, jotka ovat samaa sukupuolta, suunnilleen saman ikäisiä ja kutakuinkin yhtä koulutettuja.

Tämä(kin) viisaus on vanha kuin hauta, eikä nettiaikakausi ole sitä muuksi muuttanut. Se on omalla tavallaan tehnyt jopa helpommaksi kohdata vain samanhenkisiä, sillä voimme tavoittaa vertaisemme vaikka maapallon toiselta puolelta ja muodostaa läheisempiä yhteisöjä vain niiden ihmisten kanssa, joista pidämme. Ennen vanhaan tätä mahdollisuutta ei ollut.

Toki Twitter on erinomainen väline verkoston laajentamiseen. Se on nopea, vaivaton ja tehokas ”sisäänheittokanava” ammattilaisen tehdä työtään tai harrastajan etsiä vertaisiaan. Lupaan kuitenkin lentää persiölleni, jos joku todistaa Twitterin tai jonkin muun sosiaalisen median eliminoivan samanlaisuusperiaatteen.

OC soca

Facebookissa samankaltaisuus ei liene mikään uutinen kenellekään. Vaikka pienessä kaverijoukossani on vain oikeasti tuttuja ihmisiä, useimpia heistä en tunne niin tarkkaan, että osaisin ennalta arvata kaikki heidän mielipiteensä johonkin asiaan. Kuitenkin arvot ovat osoittautuneet samoiksi – ja toisinaan ennakko-oletukset konservatismista tai ihmisoikeuksien polkemisesta ovat lentäneet romukoppaan.

Kertasin juuri tällä viikolla Catherine Cramtonin tutkimuksen keskinäisen tiedon ongelmista – The mutual knowledge problem and its consequences for dispersed collaboration. Cramton muistuttaa toisesta vanhasta viisaudesta: verkossa jaamme enimmäkseen sisältöä, joka on jo yleisesti tiedossa, commonly held knowledge, sen sijaan että loisimme jotain aidosti uutta ja ainutlaatuista.

Kuulostaako tutulta? Kuinka suuri osa omasta uutisvirrastasi on jo olemassaolevan tiedon kierrättämistä, toistamista ja editointia? (M.O.T.)

Verkostojen lait ja tiedon ongelma liittyvät läheisesti yhteen. Koska olemme tekemisissä lähinnä samanhenkisten kanssa, juutumme toistamaan vanhaa kaavaa. Latteudet, tyhjät hokemat ja mihinkään johtamaton hengennostatuspuhe ovat online-viestinnän syöpä. Muutamia esimerkkejä mainitakseni, digitalisaatio kuulemma muuttaa kaiken (ehkei kuitenkaan painovoimaa, vuorovettä tai vuodenaikoja) ja Internet on uusi perustarve (vai olisiko sittenkin niin, että sen avulla voidaan tyydyttää joitakin perustarpeita).

Kuinka lahko- ja heimoajattelun riskiä voitaisiin vähentää? Ainakin kahdella tavalla:

  1. Valitse henkilökohtaiseen verkostoosi tietoisesti ihmisiä, jotka ovat hyvin erilaisia kuin sinä. Tulevaisuudessa tämä lienee entistä helpompaa, kun online-verkottuminen on arkipäivää sukupolvesta ja iästä riippumatta.
  2. Keskity pikaruokaviestinnän sijasta aitoon keskusteluun. Miksi poimia vain rusinat informaatiopullasta, kun tarjolla on ainakin periaatteessa mahdollisuus oppia ymmärtämään eri tavalla ajattelevia ihmisiä?

 

Erilaisuus konflikteineen, ristiriitoineen ja näennäisine ”epäonnistumisineen” on myös varmin tie uuden tiedon luomiseen. Kokemusperäinen tieto on ainutlaatuista, ja siitä tekee ainutlaatuista juuri se, ettei sitä voi saattaa digitaaliseen muotoon ja purkittaa osaksi tietojärjestelmiä.

Vain inhimillinen kanssakäyminen luo jäljittelemätöntä arvoa.

Yritän vastata haasteeseen etsimällä omaan verkostooni yli 70-vuotiaita miehiä, jotka ovat käyneet vain kansakoulun, tehneet töitä valmistavassa teollisuudessa ja äänestäneet perussuomalaisia. Yleensä en tapaa heitä kuin korkeintaan lähibaarissa, jossa käyn kerran tai pari vuodessa, mutta silloin kanssakäyminen rajoittuu huonoon karaokelaulantaan ja mahdollisten humalatilojen vertailuun.

Onneksi minulla on monipuolisesti harrastuksia vakioveikkauksesta kalastukseen ja sotakirjallisuudesta penkkiurheiluun, joten loppu on enää omasta viitseliäisyydestä kiinni.

kommenttia
  1. helinur sanoo:

    Mainio kirjoitus sinulta tämäkin. Ollaanko liian samanmielisiä kun aina löydän sinun blogin?
    TÄNÄÄN tuli tietoisuuteen Filter bubble -käsite joka on toki sama kuin mitä kerrot mutta kuvittelen sen puhuttelevan samanmielistä nettikansaa muutaman sekunnin kauemmin kun siinä on tuo Filter (ei ole muuta pulmaa kuin puute filtterissä sanoi Shirky ja nettiapinat toistaa sitä aina vaan)

  2. mkosonen sanoo:

    Kiitos kommentista Heli! Taidamme olla väistämättömän äärellä, eli netissäkin samantyyppisen katsantokannan omaavat ihmiset kohtaavat kerta toisensa jälkeen 🙂 (Eilen osuin vahingossa erään mielestäni osuvia twiittejä kirjoittaneen ihmisen blogiin, ja huomasin, että hän fanittaa vanhaa lempibändiäni. Näitä tarinoitahan riittää.)

    Tässä vielä Esa Väliverrosen tämänpäiväinen postaus, jonka pariksi tekstini linkitin: http://medykblog.wordpress.com/2014/08/21/sosiaalinen-kupla-kaventaa-mediamaisemaa/

    Kuten Esa osuvasti toteaa, käsitteenä filtterikupla on turhan kapea ja tekninen – mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö siitä kannata olla tietoinen. Sosiaalisten kuplien luominen on pysyvyyttä ja turvaa hakevan inhimillisen kanssakäymisen perusominaisuus, ”samanlainen suosii samanlaista”.

    Mutta askelta pidemmälle, miten sitten voitaisiin taata riittävä diversiteetti, jos viestintäteknologiakin ohjaa toiseen suuntaan? Uhkat ovat todellisia: umpioihin sulkeutuminen on maailman sivu tuottanut vain kahtiajakoja, ääriliikkeitä ja pahoinvointia. Ilman erilaisuutta emme opi ja uudistu, oli kyseessä sitten yksittäiset asiantuntijat, bisnesmaailma tai yhteiskunta.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s