Nettijakajien motiivit pähkinänkuoressa

Posted: 12/12/2013 in jakaminen, motivaatio, parvet, sosiaalinen media, tutkimus, viestintä, yhteisöt

Eilen julkistettiin Helsingin yliopiston tutkimus mediasisältöjen jakamisesta verkossa. Sen ohessa virisi keskustelua jakamisen motiiveista, joita raporttikin sivuaa.

Motiivit ja motivaatio ovat eräänlainen nettiaikakauden muovikuusi. Se kaivetaan joka vuosi kaapista esille ja ihastutaan, vaikkei kuusessa varsinaisesti ollutkaan mitään uutta nähtävää.

Näin on käynyt omalla alallani, online-yhteisöjen maailmassa: motivaatiokysymys nostetaan säännöllisin väliajoin esiin naftaliinista ja saadaan näin lisää tutkimustuloksia – jotka suurella todennäköisyydellä ovat klassisten motivaatioteorioiden ja kunkin yhteisön oman kulttuurin poikkileikkaus. Ammatillisessa verkostossa tiedon jakamiseen motivoi oppiminen, osaamisen kehittäminen ja maineen rakentaminen, harrastusyhteisössä suhteiden muodostaminen ja kokemusten jakaminen, brandiyhteisössä vaikuttamisen tunne ja tunnustuksen saaminen.

Hieman karrikoiden voidaan tutkimustiedon pohjalta hahmotella seuraavanlaiset osallistujaprofiilit. Puuttuuko jotain? Mitä sinä lisäisit mukaan?

Motiivit

Siinä missä kuuliainen seuraaja jakaa tietoa vain miellyttääkseen pomoa tai kaveria ja ulkoisilta uhkilta suojautuja pyrkii luomaan yhteisöllä järjestystä kaoottiseen maailmaan, suhteiden ja yhteisöjen rakentajat ovat lähtökohtaisesti kiinnostuneita ihmisistä ja heidän olosuhteidensa parantamisesta. Kognitiiviset hyödyt ovat ensisijaisesti älyllisiä: tarkoitus on toisaalta haastaa, toisaalta helpottaa omaa ja muiden ajattelua. Kolmanneksi, henkilökohtaiset hyödyt pitävät tässä jaottelussa sisällään niin uran, statuksen ja konkreettiset palkinnot kuin viihtymisen, ajantappamisen ja trollaamisenkin.

On toki muistettava, että yksittäisen käyttäjän motiivit vaihtelevat ajasta, paikasta ja tilanteesta riippuen – kokonaisista ryhmistä puhumattakaan. Kaikkialla yleispätevää reseptiä ei ole mahdollista löytää, kiitos kunkin yhteisön omaleimaisuuden. Diagnosoinnille ja mittaamiselle on siis jatkossakin tilausta. Tutkimuspuolella en kuitenkaan menisi väittämään, ettei osallistujien motivaatiosta tiedetä tarpeeksi – tämä kun on yleisten käyttötilastojen ohella juuri se ainoa netti”sosiaalisuuden” osa-alue, josta tietoa on melkeinpä liikaakin.

Kuten väitöskirjassa taannoin kritisoin, emme saisi liikaa juuttua yksittäisten käyttäjien näkemyksiin siitä, mikä heitä motivoi, kun tärkeämpää olisi ymmärtää yhdessä tekemisen ja uuden tiedon luomisen sosiaalisia pelisääntöjä. Motivaatiota kuitenkin tutkitaan paljon, lähinnä siitä yksinkertaisesta syystä, että se on näistä kahdesta helpompi toteuttaa.

Yhteisöistä uraauurtavimpia tutkimuksia oli Molly McLure Waskon ja Samer Faraj’n (2000) ’It is what one does’: why people participate and help others in electronic communities of practice. Alexander Ardichvili (2008) tarjosi napakan katsauksen aiempaan käytäntöyhteisöjen motivaatiotutkimukseen artikkelissaan Learning and knowledge sharing in virtual communities of practice: motivators, barriers, and enablers.

Motivaation rinnalla hyödyllinen lähestymistapa on niin kutsuttu Uses & Gratifications (U&G), joka on viestintätutkijoiden aikanaan rakentama ja soveltuu tänä päivänä online-median käytön ymmärtämiseen kuin nenä päähän. Sen vahvuutena on odotettujen hyötyjen korostaminen, sen sijaan että käyttäjät hyörisivät palvelussa vain sen vuoksi, että ’se nyt sattui olemaan siinä’. Satish Nambisan on tehnyt hyvää työtä U&G:n soveltamisessa nimenomaan virtuaalisiin asiakasympäristöihin ja yhteiskehittämiseen.

Näissä esimerkeissä korostuu asiantuntijarooli ja faktatieto, joten havainnot vaikkapa nuorten suosimista ajanvietepaikoista verkossa voivat olla Jotain Aivan Muuta. Mutta ylläkuvatusta profiilityypittelystä nekään tuskin hirveästi poikkeavat.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s