Ajattelen, siis pohdin tekemisen suunnittelun aloittamista

Posted: 10/12/2013 in luovuus, osaaminen

Miksiköhän kirjailijoihin niin usein liitetään stereotypiat rappiosta ja ”normaalista” työnteosta vieraantumisesta? Hehän ovat päinvastoin yrittäneet jo vuosisatojen ajan saada ihmiset palaamaan juurilleen ja huomaamaan, että vain inhimillinen arki on tavoittelemisen arvoista.

Emme tarvitse muoteja, trendejä, ismejä tai abstrakteja latteuksia, saati kolmeatoista koulutettua sivustaseuraajaa arvioimaan, kun yksi tekee jotain. Toisinaan yhteiskunnalliset kieroutumamme tekee näkyviksi kirjailija – joskus ehkä jopa joku tutkija.

Väittävät, että kuvataiteilijat eivät kykene käsitteelliseen ajatteluun, heitä ei lueta intelligentsiaan, ei puuseppiä, ei insinöörejä, ei pankkihuijareita, ei kätilöitä, ei keinosiementäjiä – ei ketään heistä, jotka tekevät ja vaikuttavat. Vain syrjästäkatsojat kuuluvat älymystöön. He puhuvat ja puhuvat ja heidän puhuessaan muut toimivat. Toimivat ihmiset eivät ajattele nenäänsä pidemmälle, mutta he muuttavat maailmaa. Syrjästäkatsojankin maailma muuttuu. Kas vain, maailma muuttuu, hän toteaa. Siinä on jälleen puheenaihetta.” (Pentti Holappa: Ystävän muotokuva, 1998)

Seisookohan Korobotska ollenkaan niin alapäässä inhimillisen kehityksen loputtomia portaita? Tokkopa se juopa onkaan niin suuri, joka erottaa hänet hänen saavuttamattoman ylimystalon seinien sisällä asuvasta sisarestaan, vaikka tämän kodissa valurautaiset portaat tuoksuvat hyvältä, niissä välkkyy kupari, pöyhkeilee punapuu ja loistaa muhkeat matot, sisarestaan, joka haukottelee kesken jääneen kirjan ääressä odotellen ylhäistä, henkevyyttä säkenöivää vierailua, jonka aikana hän saa tilaisuuden loistaa älyllänsä ja lausua ulkoaopittuja ajatuksia, jotka muodin sääntöjen mukaan kokonaisen viikon kiinnostavat kaupunkia, ajatuksia, ei siitä, mitä tapahtuu hänen talossaan ja hunninkoon ja rappioon joutuneilla tiluksillaan – sillä hän ei ymmärrä talousasioita – vaan ajatuksia siitä, mikä valtiollinen muutos on tekeillä Ranskassa ja mihin suuntaan uudenaikainen katolisuus on kehittymässä.” (Nikolai Gogol: Kuolleet sielut, 1842)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s