Onko organisaatiosi some-yhteensopiva?

Posted: 28/11/2013 in johtaminen, muutos, sosiaalinen media, tutkimus, verkostot, wikit, yhteisöt, yhteistyö

Lupasin aiemmin, että jokaisesta tutkimusjulkaisusta syntyy tästedes lyhyt blogiyhteenveto. Samoin olen aloittanut tänä syksynä postausten sarjan online-yhteisöjen viimeaikaisista kehitysvaiheista. Nyt katsahdan historiaan sen verran, että tiivistän muutaman vuoden takaisen artikkelimme onnistuneesta wikien käyttöönotosta.

Miksi näin? Twitter-keskustelujen seuraaminen osoittaa havainnollisesti, kuinka valtava joukko yrityksiä, julkisen sektorin organisaatioita ja sosiaalisen median ammattilaisia tälläkin hetkellä pohtii, opettelee, kouluttaa tai konsultoi ja yrittää löytää viisastenkiveä siihen, kuinka sosiaaliset teknologiat voisivat tehostaa yhteistyötä niin organisaatioiden sisällä kuin laajemmissa verkostoissa.

Kannan korteni kekoon, koska havaintojeni mukaan moni ison rahan selvitystyö tai keittokirja päätyy tarkalleen samoihin johtopäätöksiin kuin Internetin mittakaavassa jo vanhahko tutkimuksemme. Sen etuna kuitenkin on, ettei tuloksista tarvitse enää erikseen pulittaa viisinumeroista summaa, vaan tieto on ilmaiseksi saatavilla 🙂 Siispä, olkaa hyvät.

Tutkimme wikien käyttöönottoa suuressa ICT-alan yrityksessä ensisijaisena aineistonamme ryhmähaastattelut. Halusin nimenomaan antaa äänen työntekijöille itselleen, en wikialustalle. Tällä tavoin pystyimme rakentamaan tarinan siitä, millaisena ihmiset – yhteisöllisen ajattelun ja yhteisöllisten teknologioiden ydin – kokivat tapahtuneen muutoksen.

Yksilötasolla muutoksen aihion synnytti corporate champion, jolla oli tarvittavat edellytykset lähteä kokeilemaan wikien käyttöä mm. projektidokumentaation välineenä. Vahvan epävirallisen verkoston ansiosta kokeilu otti nopeasti tuulta alleen. Kuten Crampton et al. (1998) havaitsivat, 70 % työyhteisöjen viestinnästä on epävirallisia huhuja, juoruja ja ajatusten vaihtoa kahvihuonehengessä.

wiki adoption

 

Yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla nämä menestystekijät voi kiteyttää seuraavasti:

  1. Individual motivation, opportunity, ability (MOA), showing enthusiasm
  2. Peer networks; both social and technical support; word-of-mouth and positive recommendations internally
  3. Branding; adapting the ”look and feel” of wikis, layout; aestheticism

Eri tasot myös vaikuttivat toinen toisiinsa. Idean isä ei suinkaan rykäissyt systeemiä kertaheitolla valmiiksi, vaan hän sai jatkuvaa palautetta omalta verkostoltaan ja pystyi muokkaamaan ratkaisusta toimivamman myös laajempaan käyttöön. Verkosto taas mahdollisti wikien orgaanisen kasvun pienen joukon puuhastelusta laajalti hyödynnetyksi – ja organisaatioille kilpailuetua tuovaksi – sosiaaliseksi teknologiaksi.

Tekemisellä oli kaiken aikaa esimiesten tuki, aluksi epävirallinen ja sittemmin virallinen. Vaikka työympäristö ja sen kulttuuri yleisesti koettiin suotuisaksi uusien teknologioiden hyödyntämiselle, lopullinen läpimurto edellytti käyttöönottokynnyksen madaltamista nk. peruspertille. Tämä tapahtui käytännössä siten, että järjestelmästä tehtiin layoutiltaan organisaation visuaalisen ilmeen ja hengen mukainen. Avaimia menestykseen olivat myös hyötyjen hyvin varhainen konkretisointi ja tuen tarjoaminen.

Onko Sinun organisaatiosi näillä kriteereillä some-yhteensopiva ja valmis panostamaan muutokseen?

Entä millaisia menestystekijöitä lisäisit joukkoon oman kokemuksesi perusteella?

Kuten Marko Suomi totesi Twitterissä, ”Hei katso, välkkyvä someväline” – tai pelkkä kiinnostus – ei vielä riitä. Tarvitaan vahvaa ymmärrystä oman organisaation toimintatavoista ja kulttuurista.

Vain tällä tavoin voidaan huomioida kaikki sosioteknisessä ajattelussa tarvittavat palat yhtä aikaa: yksittäiset ihmiset, työyhteisön tarpeet ja teknologian antamat mahdollisuudet.

kommenttia
  1. Marko Suomi sanoo:

    Allekirjoitan omien työkokemusten perusteella nuo kaikki. Lisäisin ehkä sinnikkyyden tai pitkäjänteisyyden yhdeksi tekijäksi sillä omaksumisessa menee oma aikansa ennen kuin hyödyt alkavat näkyä. Wikin tapauksessa alku on vähän sellaista autiokaupunkia, ja sitten jossain vaiheessa esim. hyvien taggauksien hyödyt alkavat oikeasti näkyä kun materiaalia alkaa kertyä.

  2. mkosonen sanoo:

    Hyvä lisäys Marko – hätäilemällä ei synny kuin muutosvastarintaisia ihmisiä! Aikatekijä on tullut usein vastaan niin tutkimuksissa kuin vapaamuotoisissa keskusteluissa, vaikka se ei nopeiden pikavoittojen ja kvartaaliajattelun maailmassa olekaan trendikästä. Jos työvälineet nähdään irrallaan ihmisistä, syntyy helppousharha: ”eihän se nyt vaadi kuin profiilin ja kirjautumisen”.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s