Digi digi digi, pää on pipi

Posted: 08/11/2013 in digitaalisuus, sosiaalinen media, tutkimus, yhteisöt

Pari mainiota Twitterin kautta bongattua postausta saivat välittömästi tarttumaan näppäimistöön.

Marko Suomi kirjoittaa blogissaan somekeskustelun liiallisesta välinekeskeisyydestä. Janne Nyyssönen toteaa parin viikon takaisessa pohdinnassaan, että asiakasstrategia syö digistrategian aamupalaksi ja jatkaa:

Jos puhumme digitaalisuudesta, puhumme väkisin teknologiasta, alustoista ja toiminnallisista ratkaisuista. Digitaalisuudesta puhuminen ei tarkoita, että ymmärtäisimme toiminnan alla piileviä motivaattoreita ja liiketoimintafundamentteja.

Nyyssönen myös ihmettelee, miksi liiketoiminnassa puhutaan niin vähän psykologiasta ja käyttäytymistieteistä. Allekirjoitan täysin.

Jos tilannetta halutaan muuttaa parempaan suuntaan, meille liiketaloustieteen saralla hääriville tutkijoille kuuluu iso vastuu. Kaikella kunnioituksella kauppatieteitä ja tekniikkaa kohtaan (alallamme tutkimustiedolle on selkeä käytännön tilaus ja sitä saatetaan jopa rahoittaa avokätisesti), miksi emme ole tehneet kotiläksyjämme ja opetelleet ymmärtämään, missä on tutkittavien ilmiöiden alkukoti? Se parantaisi uskottavuutta niin tieteenalana kuin asiakkaidenkin silmissä, ellei sitten asiakas satu erikseen toivomaan muotisanoista hätäisesti kokoonkyhättyä pamflettia.

Omat pyrähdykseni ihmistieteiden maailmaan eivät nekään ole syvällisimmästä päästä, mutta ainakin olen välttänyt eräiden johtamistutkijoiden vuosien takaiset aivopierut siitä, että tarvitsemme kipeästi ”virtuaaliyhteisöjen teoriaa”. Kevytkin syventyminen yhteisöjen sosiopsykologiaan voisi olla näille kirjoittajille avuksi. Pahimman aivopierun palkinto kuuluu silti edelleen tietotekniikan alan seminaarille, jossa kysyttiin, kuinka voisimme täyttää tyhjän virtuaaliyhteisön.

Toisaalta välinekeskeisyyteen sortuvat joskus psykologit ja sosiologit itsekin. Minua ovat aina hieman huvittaneet yhteisöllisyystutkijoiden aikaansaannokset yhteisöllisyyden kokemuksesta blogeissa, yhteisöllisyydestä keskustelufoorumeilla, yhteisöllisyydestä sähköpostilistoilla, yhteisöllisyydestä Facebookissa ja yhteisöllisyydestä Twitterissä.

Tuloksissa on hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä. Tämän itseplagiarismin keskellä varsinaisen yhteisöllisyyskokemuksen rakennuspalikat – jäsenten samankaltaisuus, tuen saaminen, turvalliset rutiinit, arvostetuksi tuleminen ja leikillisyys – eivät tietenkään ole muuttuneet mihinkään, mutta ainakin julkaisuvirta ja mediahuomio on taattu.

Kuten mainio konferenssivierailija Bettina von Stamm viime kesänä totesi ISPIMssä, emme voi ainoastaan tuijottaa haluttua lopputulemaa – esimerkiksi uusia tuoteideoita, uusia nokioita, uusia ekosysteemejä – vaan meidän on palattava takaisin juurille, siihen miten tärkein ’assettimme’ eli aivot toimivat. Tällä reseptillä löydämme sitä todellista tekemisen meininkiä: mikä meitä motivoi, innostaa, sitoo yhteen ja saa luomaan uutta pelkästä olemisen ilosta, ei siksi että strategiassa käskettiin.

Olen aiemmin todennut online-yhteisökeskustelun junnaavan edelleen välinekeskeisellä tasolla ja liian usein unohtavan ihmiset. Jopa OC-lempisivustoni Feverbee.com sortuu näkökulmaharhaan todetessaan, että yhteisöjen suosio on laskenut. Tämä on oikeastaan sama kuin väittäisi, että ihmisten kiinnostus läheisyyteen on vähentynyt.

Jos tarkastellaan alustoja, sosiaalisen median palvelut ovat luonnollisesti perinteisten foorumien ja organisaatioiden ylläpitämien yhteisösivujen kilpailija. Mutta jos tarkastellaan ihmisiä, samat innostuneet harrastajat ja asiakkaat siellä edelleen häärivät.

Jo viime keväänä kummastelin datakeskeisen ajattelun renesanssia, joka on parhaillaan meneillään. Edelleenkään en vain osaa selittää, mistä ehtymätön digi- ja välinepalvontamme on lähtöisin ja miksi emme tunnu oppivan historiasta mitään. Mitä sinä veikkaisit?

kommenttia
  1. Hyvä juttu, kiitos siitä. Kun ei itse osaa tai hallitse ja on pakko jotain raportoida eteenpäin, joutuu tähän välinekeskusteluun, koska mitä ylemmäksi mennään organisaatiossa sitä vähemmän osataan ”digi digi diga maailmaa”. Pitkän linjan brändinrakentajan ( yli 30 v.) näkökulmasta allekirjoitan että psykologia ja käyttäytymistiede ovat tärkeitä elementtejä. Jokainen ”yhteisöllinen ” foorumi on ihmislähtöinen ja sinne mennään ihmisenä. Kun brändit tulevat sinne ja markkinoivat eivätkä ymmärrä miten ja miksi, esim. FB:ssä ollaan, niin metsään mennään. Sen näen joka päivä työssäni kun ” katson dataa välineen kautta ”. Ei tarvita mittareita kuin korkeintaan 4 esim. FB;ssä. Twitterissa ja Instagramissa, jos ymmärtää jotain psykologiasta ja käyttäytymistieteistä. Ja yhdistä sen tiedon brand loyaltyyn. Joka = growth! Mutta ehkäpä se ei näytä tarpeeksi ”vaikealta” silloin 😉 !

  2. mkosonen sanoo:

    Kiitos kommentistasi ja kokeneen brändiammattilaisen näkökulmasta! Niinhän se taitaa olla, että parhaat asiat ovat lopulta yksinkertaisia..:) Työväline- ja härpäkekeskeinen ajattelu kukoistaa edelleen – se on turvallisempi vaihtoehto kuin ihmisten käyttäytyminen tai muutoksen johtaminen, ja sopii insinööriuskovaisille kuten Harri L. totesi Twitterin puolella.

    Samaan aikaan tuntuu siltä, että viestintäteknologiasta yritetään yrittämällä tehdä vaikeampaa kuin se onkaan. Kun ilmiö on sanattomalla sopimuksella pakkoulkoistettu normaalin arkijärjen ulottumattomiin, asiantuntijapalveluista ja gurutuksesta voidaan rahastaa entistä enemmän – varsinkin jos asiakkaana on perinteiseen ajatteluun jumiutunut yritysjohto.

    Tutkimuspuolella odotan kauhulla seuraavia ”tuloksia” aiemmin mainitusta yhteisöllisyyden kokemuksesta (yhteisöllisyys YouTubessa, yhteisöllisyys Instagramissa, yhteisöllisyys Pinterestissä, yhteisöllisyys LinkedInissä jne.). Tutkijoiden tulisi käyttää aikansa siihen, että tunnistamme mikä yhteisöjä pitää pystyssä, ja sen jälkeen kehitämme näille tekijöille luotettavia mittareita sovellettavaksi eri ympäristöissä. Yksittäisten palvelujen perässä juokseminen on tuhoon tuomittua.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s