Epäsosiaalista pääomaa, yksin ja yhdessä

Posted: 16/09/2013 in epäluottamus, huuhaa, luottamus, sosiaalinen pääoma, verkostot, yhteisöt

Yhteisötutkijat ja -managerit tietävät, että niin kutsuttu sosiaalinen pääoma on liima, joka pitää ihmisten muodostamat yhteenliittymät koossa. Sosiaaliset suhteet ovat paitsi tuottavia resursseja, myös aina enemmän kuin osiensa summa. Sosiaalisen pääoman ansiosta saamme yhdessä aikaan monin verroin enemmän kuin yksin. Se muodostaa ne kirjoitetut ja kirjoittamattomat rakenteet, joilla koordinoidaan inhimillistä toimintaamme.

Myös verkossa muodostuu ja pidetään yllä arvokkaita ja merkityksellisiä suhteita.  Pikakertaus aiheeseen löytyy muun muassa väitöskirjastani alkaen sivulta 46.

Mutta vielä tavallisempaa on se, ettei sosiaalista pääomaa pääse nettikansan parissa syntymään. Tilannetta voitaisiin kutsua vaikkapa epäsosiaaliseksi pääomaksi. Silläkin on kolme dimensiota:

  1. Antistrukturaalisuus. Ei tunne ketään. Stressaantuu jos joutuu tutustumaan.
  2. Nonrelationaalinen pääoma. Ei luota kehenkään. Ei kuulu mihinkään.
  3. Savolainen kognitiivinen malli. Puhuu omiaan ja vastuu on kuulijalla. Vaihtoehtoisesti puhuu itsekseen, mutta ei ymmärrä itsekään, mitä sanoo. Seurassa istuu yksin. Ei tosin edes käy missään.

 

Verkossa antistrukturaalisuus on useimmiten seurausta face-to-face -kontaktien vähyydestä. Toinen selittävä tekijä on sisäänrakennettu vastenmielisyys kaikkia fuckbookkeja, linketinnejä ja mitänäitänytonkaan kohtaan, vaikka konkreettisessa maailmassa suhteita ja kontakteja olisikin paljon. Lopputulos on joka tapauksessa ”verkosto”, jossa on pari kolme entistä luokkakaveria sekä bonuksena aviopuoliso ja kummilapsi. Näille saatetaan kerran vuodessa toivottaa hyvää syntymäpäivää tai onnea uuden työpaikan johdosta, paitsi jos tunnukset palveluun ovat päässeet lopullisesti hukkumaan.

P1050807

Nonrelationaalinen pääoma on ennen kaikkea egokeskeistä itsekseen huutelua esimerkiksi mikroblogeissa tai keskustelufoorumeilla. Yhteisöä ei muodostu, koska kaikki ovat kiinnostuneita vain omasta edustaan. Tästä voidaan hyvin havaita, kuinka myös epäsosiaalisen pääoman ulottuvuudet kulkevat käsi kädessä: jos kirjoittaja ei tunne juuri ketään eli häneltä puuttuu verkosto, hänen on myös vaikeampaa luoda vuorovaikutusta. Nonrelationaalisen pääoman valtaamalla foorumilla tyypillistä vuorovaikutusta edustaa päämäärätön riitely, jossa ihmiset sitoutuvat keskustelufoorumin tai verkostopalvelun olemassaoloon vain voidakseen käydä siellä tappelemassa ilman jälkiseurauksia. Yhteisön tarjoamaan tietoon luotetaan vain siinä tapauksessa, että sitä voi käyttää muiden vahingoittamiseen.

Lopuksi, jokaisella yhteenliittymällä – niin verkossa kuin kasvokkain – on tiettyjä yhteisesti jaettuja merkityksiä sekä yhteinen kieli. Mikäli savolainen kognitiivinen malli pääsee valtaamaan alaa, vuorovaikutus muistuttaa valtalehtien uutiskommentointia tai tekstiviestipalstoja, joissa maataloustukiaisia käsittelevä uutinen kirvoittaa ärhäköitä lausuntoja oikeistodiktatuurista, punaviherhipstereistä, liiallisesta homosaatiosta, venäläisturistien paljoudesta ja pakkoruotsin tarpeettomuudesta. Jossain vaiheessa keskusteluun hyökkää takavasemmalta myös narsistin uhri (1 kpl).

Yhdessä epäsosiaalisen pääoman ulottuvuudet varmistavat, ettei tuottamamme ja käsittelemämme informaatio useinkaan merkitse kenellekään yhtään mitään.

M.O.T.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s