Vuorovaikutus, parvet ja parvikuolemat

Posted: 18/06/2013 in crowdsourcing, parvet, tieto, yhteisöt

Jos seuraa organisoitumisen muutokseen liittyviä keskusteluja – puhumattakaan uudemmista yhteisöllisyyden muodoista ja niitä tukevista työvälineistä – ei ole voinut välttyä törmäämästä parvityöhön.

Sen perusidea on erittäin järkipitoinen verrattuna perinteiseen leimaotsassa -roolitukseen, jonka varassa työtä on yleensä tehty erilaisten organisaatioiden suojissa – ja auttamatta myös siiloissa. Parveen voi osallistua kuka tahansa aiheesta kiinnostunut eikä sitä vaivaa samanlainen kankeus kuin virallista organisaatiota. Alkuperäisen ongelman tai tehtävän esittäjä voi työvälineiden tuella paikantaa aihepiirin osaajia ja kutsua heitä mukaan.

Parvista, eräänlaisista ’pienjoukoista’, puhutaan usein tilapäisinä yhteisöinä. Olipa online-yhteisö sitten aikajänteeltään millainen tahansa, kokemukseni perusteella se tarvitsee rakennusaineekseen neljä perustavaa elementtiä: ihmiset, jaetun intressin, viestintäteknologian, ja vuorovaikutuksen käytännöt.

Jos aloitetaan helpoimmasta päästä, nk. keskustelevat teknologiat tukevat jaettua ongelmanratkaisua tänä päivänä varsin hyvin. Esimerkkejä on pilvin pimein muun muassa yhteisö- ja joukkoistamistutkimuksissa. Jaettua intressiäkään ei liene vaikea löytää. Aika harva meistä on yksin ongelmiensa kanssa, olivat ne sitten ammatillisia ja oman työn kehittämiseen liittyviä, tai ihan vain henkilökohtaisia. Avaamalla silmät omaa pientä reviiriä laajemmalle huomaa joka kerta tutun ilmiön: ”Ai tekin olette miettineet tätä samaa juttua.”

Entäpä sitten yhteisön perusaines, ihmiset? Heillä on erilaiset taidot ja valmiudet, tarpeet ja odotukset, mutta viisas parveilija tietää jo, että verkossa on helpompaa ratkaista vaikkapa sosiaalisen median opetuskäyttöön liittyviä ongelmia kuin kutsua autioituvien syrjäseutujen seniorikansalaiset kehittämään oman alueensa terveydenhuoltopalveluja. Oikein viisas parviemo huomaa jopa ottaa etukäteen selvää, mitä osallistujat odottavat ja ketkä voisivat aiemman tekemisen perusteella olla ne ’avaintyypit’.

Vielä on jäljellä vuorovaikutus. Keskustelu, kanssakäyminen, tiedon jakaminen, kaikki ihmisten välinen yhteistoiminta joka rakentaa normeja, luottamusta ja sitouttaa ihmisiä yhteisöön.

Tilapäisessä parvessa ei liene mikään yllätys, että vuorovaikutus on sen suurin haaste. Etienne Wenger on aikanaan todennut, että tiedon jakaminen on yhteisöön kuulumisen luonnollinen sivutuote. Kuinka siis kokea suurta yhteenkuuluvuutta parveen, joka kokoontuu virtuaalisesti, toimii hetken ja lakkaa sitten olemasta?

Ratkaisumalleja on etsitty mm. pelillistämisestä. Aktiivisimmat osallistujat palkitaan ja he saavat krediittiä tekemisestään. Tämä lienee hyvä perusperiaate, kun vain tiedetään, millainen palkitseminen kyseiselle parvelle sopii.

Mutta entä vuorovaikutuksen käytäntöihin liittyvät ongelmat? Jos kyseessä ovat ihmiset, jotka jo tuntevat toisensa, tieto saadaan varsin vaivattomasti liikkeelle. Jos taas yhteisöä luodaan tyhjästä, tarvitaan todella aktiivista vuorovaikutusta – ja ennen kaikkea aikaa, aikaa ja aikaa. Aika on kortilla varsinkin niillä, jotka kokevat toimivansa kaksoisroolissa ja näkevät parvien ja yhteisöjen olevan muusta työstä irrallaan.

Tästäkin on löydettävissä pilvin pimein mallitapauksia yritysten ylläpitämistä online-yhteisöistä: kun ’hommat painavat päälle’, alkuinnostus yleensä hiipuu ja aktiivinen nettiosallistuminen jää suunnittelun asteelle. Pahoin pelkään, että nämäkin hommat hoidetaan vielä lähivuosina ulkoistamalla ja nettihörhöt saavat sitten kvartaaleittain raportoida esimiehille – ja näin on työn ja organisoitumisen muutos jälleen ampunut itseään jalkaan.

Tilapäinen verkkoyhteisö tai parvi on siis oiva ideaali, mutta se toteutuu liian harvoin käytännössä. Lopputuloksena on parvikuolema.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s