Joukkovoiman myytit

Posted: 05/06/2013 in crowdsourcing, oppiminen, sosiaalinen media, tieto, työvälineet, yhteisöt

Näiden parin päivän aikana olen muutamaa laiskaa twiittiä lukuun ottamatta kommunikoinut lähinnä suljetussa tilassa: Tietojohtaminen ja tietojohtamisen työvälineet -moduulin luennoilla Lahdessa ja ohjelman omassa blogissa.

Materiaalien valmistelu, lähipäivät ja keskustelut aina aktiivisten osallistujiemme kanssa auttavat jäsentämään ajatuksia eteenpäin. Otin tällä kertaa mukaan myös erilaisia näkökulmia tietoon ja oppimisen/tiedon luomisen prosesseihin hajautuneessa ympäristössä. Joukkoistamisen ja yhteisöjen välinen suhde kirkastui hieman lisää. Vanha tuttumme vuosien takaa, Harri Lakkala Intosomesta esitteli caseja yhteisöllisten teknologioiden hyödyntämisestä eri toimialoilla – ja hyvä niin, koska omat esimerkkini ovat aina olleet vahvasti ICT- ja mediavärittyneitä.

Erään kurssilaisemme oivaltava case luovan työn talkoistamisesta, sen mahdollisuuksista ja haasteista toivat mieleen useammankin myytin, joka joukkovoimaan liittyy. Vaikka kuin ratsastettaisiin avoimen innovaation trendien aallonharjalla, ei realiteetteja sovi unohtaa:

Ensiksi, arkipuheessa näemme joukot usein valtavana massana, vaikka perinteiset osallistumisen periaatteet (mm. online-yhteisöjen 1-9-90 -sääntö) yleensä toteutuvat niissäkin. Käytännössä parhaat ideat ja avaukset tulevat varsin pieneltä ydinjoukolta – tämän tutkimustietokin on jo huomannut vahvistaa.

Toiseksi, näiden ”valtavien” joukkojen ajatellaan automaattisesti tuottavan korkeatasoisia ideoita, koska niissä on takana paljon ”päitä”. Tämäkin on jossain määrin stereotypia. Mm. Barry Bayus on tutkinut aihetta ja havainnut, että offline-maailmasta vanhastaan tuttu jämähtäminen aiempiin voittajaideoihin – siis jo olemassa olevaan tietoon – on myös talkoistamisen haaste. Itse asiassa se on loogisesti ajatellen erityisen vakava haaste online-ympäristössä, jossa monimutkaisen tiedon jakaminen ja sisäistäminen sosiaalistumisen kautta on harvojen herkkua ja vaatii aikaa, tietoista ponnistelua ja aitoa läsnäoloa. Tiesihän Peter Kollock jo 1990-luvulla muistuttaa, että nettiheimot helposti ’poimivat puusta vain alimmat hedelmät’.

Kolmas myytti on joukkojen oletettu sosiaalisuus – tai yleisemmin koko sosiaalisen median sosiaalisuus. Huomattava osa nettielämästämme on luonteeltaan epäsosiaalista (kuten vaikkapa nämä päiväkirjamaiset dokumentaationi blogeissa vv. 2005-2013), eikä tekemisemme siten täytä yhteisöllisen tiedon luomisen kriteereistä ainuttakaan. Myös odotuksemme eroavat: osa ihmisistä on joka tapauksessa ego-ohjautuvia tai odottaa palkintoa, kun taas osa taas arvostaa sosiaalisia suhteita ja tiiviimpää yhteisöä.

Jos joukkojen toimivuuden salat eivät muutoin aukene, aina voi ottaa oppia muurahaisilta.

muurahainen

Tärkeintä on tuntea oma yhteisö ja tukea sen valjastamista tiedon luomiseen – tavoitetta vastaavassa moodissa (kilpailut, tapahtumat, pysyvät yhteisörakenteet) ja oikealla tavalla palkiten.

Joko olen muistanut mainostaa Uses & gratifications -luokittelua apuvälineenä käyttäjien tarpeiden ymmärtämiseen? Ennen kuin heittäydyt pää edellä mihinkään, ota selvää, ovatko käyttäjäsi oppimis-, sosiaalisuus-, hedonismi- vai henkilökohtaisesti ohjautuvia.

Ja kaiken toiston uhallakin loppuun koko kurssimme kantava teema: puhuttiinpa sitten omasta henkilöstöstä tai asiakasrajapinnasta, minkään viestintäteknologian vaikutuksia ei voida yksi yhteen ennakoida. Ei ole mahdollista sanoa – paitsi lämpimikseen, myyntipuheissa tai muutoin höynäytettäessä – että tämän ja tämän alustan käyttöönotto ratkaisee teidän työyhteisönne ongelmat tai auttaa tehostamaan yhteistyötä käyttäjien kanssa.

Syynä on iätön ja ajaton ympäristön ja teknologian vuoropuhelu, eräänlainen sosiaalinen suodatin, jonka lävitse myös kaikki yhteisölliset teknologiat kulkevat: organisaation kulttuuri, normit, valtarakenteet ja palkitsemiskäytännöt.

Siksi ymmärrystä teknologian vaikutuksista voidaan lisätä vain ymmärtämällä ihmisiä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s