Oppiminen vs. kiire

Posted: 17/04/2013 in koulutus, oppiminen, osaaminen, tieto, ura, yhteiskunta, yliopisto

Verkottunut yhteiskunta asettaa kansalaisilleen tiettyjä perusvaatimuksia, jotka on syytä hallita hyvin. On lukutaitoa, tiedonhakua, lähdekritiikkiä, teknologian käyttötaitoja, tietoturvaa, netikettiä ja käytöstapoja, netti-identiteetin hallintaa, tarinankerrontaa, ytimisöintiä. Tuoreimpana hyvänä katsauksena Ilkka Olanderilta näkemyksiä 2000-luvun kansalaistaidoista.

Ymmärrettävästi niin liike-elämä, opiskelijat kuin akateeminenkin maailma ovat yhtä mieltä siitä, ettei pelkkä faktatiedon hallinta riitä tänä päivänä mihinkään. Tietoa on kyettävä soveltamaan, analysoimaan ja yhdistelemään.

 

tiedon yhdistelyä väitöskirjaksi

Uskon, että kaikilla koulutusasteilla lapset ja nuoret kyllä oppivat taitoja, joita he tarvitsevat nyky-yhteiskunnassa. Eiväthän he voi olla oppimatta, koska elävät suoraan sen ytimessä, eikä yritys- ja erehdysmenetelmää tai ns. kantapään kautta oppimista ole luojan kiitos kokonaan kielletty. Mutta ongelma on siinä, että oppiminen jää usein pintapuoliseksi.

Ei liene mediaseksikästä muistuttaa, että tässä nopeusmantran ja jatkuvan muutoksen maailmassa ei ehditä oppia yhtäkään taitoa kunnolla, jos puolivälissä ensimmäistä on jo kiire seuraavaan.

Kouluissa havitellaan parempia suorituksia ja nuoret uupuvat omien tai perheidensä vaatimusten alle. Besserwissereitä tätejä ja setiähän maailmassa riittää – varsinkin meitä, joilla ei ole omia lapsia – mutta tässä kerrankin lohduttamaan pyrkivä neuvo: vaikka keskiarvoni oli kaiken aikaa 9-10 välillä, mitä väliä sillä on? En ole tarvinnut kyseisiä numeroita vuoden 1997 jälkeen yhtään mihinkään. Silloin kirjoitin ylioppilaaksi, ja uskokaa pois, tarvittaessa ne yliopiston ovet aukeavat paljon vähemmälläkin pinnistelyllä. Pitkälle kouluttautuminenkaan ei saa olla itsetarkoitus.

Kouluaineista olen tarvinnut työelämässä lähinnä äidinkieltä ja englantia. Tai täsmällisemmin sanottuna: monipuolisia viestintätaitoja.

Minulle jäi omasta koulutusputkestani mielikuva, että oikeastaan vasta yliopistossa käytössäni oli tarpeeksi aikaa ja energiaa miettiä, mitä asiat oikeastaan tarkoittavat, miten ne liittyvät toisiinsa ja ovatko ne oikeastaan edes tärkeitä.

Tämä lienee sitä ”tietoa tiedosta”, suhteuttamista, analysointia. Olin ottanut ensimmäiset askeleet ehkä-oikealla tiellä. Aiemmilla koulutusasteilla aikani kului lähinnä faktojen ulkoaopetteluun, pakollisten tehtävien tekemiseen ja näiden kahden merkeissä kokeisiin valmistautumiseen. Onneksi, ONNEKSI ehdin siinä sivussa muun muassa kirjoittaa 80 numeron verran suvun omaa lehteä, koska se antoi minulle rahassa mittaamattoman arvokkaita eväitä selviytyä elämästä koulun ulkopuolella – kirjoittamisen ja tiivistämisen taitoa, rikkaan sanaston, tarkan huomiokyvyn, kriittistä otetta ja kykyä kestää runsasta kritiikkiä.

Yliopistossakin olisin vielä voinut mokata. Tuolloin ei vielä tunnettu 7 vuoden opiskeluajan rajausta, ja sen kunniaksi käytinkin kyseisen ajan lähes kokonaan. Olisin voinut myös valita toisin: paahtaa citius, altius, fortius kaikkea enemmän ja nopeammin, kirmata maisterin paperit taskussa työelämään 2,5 vuoden opintojen jälkeen ja sitten istua työnantajan organisoimassa täydennyskoulutuksessa kiroilemassa ääneen, kuinka

”…suomalainen yliopistojärjestelmä ei ollenkaan valmenna ihmisiä analysoimaan tietoa vaan ainoastaan toistamaan ulkoa opittua!”

Heh heh.

Nyt voin rehellisesti myöntää, että minulta kului vielä maisterivaiheenkin jälkeen muutama vuosi, ennen kuin ”putting knowledge into context” edes jollain tasolla aukeni aivoilleni. Tällaisten taitojen opettelu on valtavan hidasta; siihen tarvitaan harjoittelua, harjoittelua ja harjoittelua. Oikotietä ei ole.

Siispä antakaa aikaa omalle oppimiselle. Se investointi poikii itsensä takaisin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s