Crowdsourcingia muutama metri etunojassa

Posted: 13/12/2012 in crowdsourcing, tutkimus, yhteisöt

Vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja projektikin päättyy maaliskuussa, joten on hyvä yhteenvetää tähänastiset tuotokset. Vaikka päähuomio onkin aineiston määrällä mitattuna ollut tiedon suojaamisessa, on ”äärimmäisen avoimeen” tiedon jakamiseen ja yhteisöllisiin online-ympäristöihin keskittyvällä työpaketillakin ollut käyttöä.

Kerrankin voi sanoa myös tehneensä jotain sellaista, mihin kaikki muut eivät ole jo ehtineet. (Tämä oli tietysti myös tilanne gradun ja väitöskirjan ja yleensäkin virtuaaliyhteisöjen kanssa, mutta toisaalta tuotokset olivat niin käsitteellisiä ja huteria, ettei niistä juuri kenellekään iloa ollut. Nyt muutamaa vuotta myöhemmin samaa keskustelua käydään englannin kieltä äidinkielenään puhuvien organisaatiotutkijoiden papereissa.)

Nokian hostaaman IdeasProjectin mukaantulo on ollut kaikin puolin ideaalia. Ensinnäkin sen taustajoukoissa on ollut innostuneita ja osaavia ammattilaisia, joita on ollut ilo jututtaa. Toiseksi, vaikka maailma ja bisnes ympärillä olisi myllerryksessä, ei Nokian nyt sisäänajaman toimintamallin tuhoa ole ihan lähivuosikymmeninä näköpiirissä. Kolmanneksi, suurin osa crowdsourcingin ympärillä käydystä keskustelusta on tähän asti pyörinyt innovaatiokilpailuissa ja yksittäisissä taskeissa, jotka ulkoistetaan isolle käyttäjämassalle. Myös IdeasProjectissa haasteet ovat merkittävässä osassa, mutta se on silti ennen kaikkea yhteisö, pysyvä rakenne, jonka suojissa ja jonka tuella ideoida. Puolentoista vuoden olemassaolonsa aikana yhteisö on tuottanut koko joukon hyviä ideoita ja omistautuneimmat käyttäjät viettävät päivässä tuntikausia(!) sivustolla.

Teimme käyttäjäkyselyn yhteisön kiinalaisille jäsenille. Alkuvaiheessa saatiin selville, millaisia hyötyjä käyttäjät odottavat osallistuessaan IdeasProjectin toimintaan. Ehkä hieman yllättäen sosiaaliset hyödyt nousivat korkeimmalle, pitäen sisällään tunteen ryhmään kuulumisesta ja mahdollisuuden auttaa muita. Hieman jäljempänä seurasivat oppiminen ja tunnustuksen saaminen, nimenomaan yritykseltä ja ei-materiaalisena. Perinteinen yhteisöllisyys levittäytyy saumattomasti osaksi online-kanssakäymistä ja tälle kiinalaiselle käyttäjämassalle Nokian brandi on se iso juttu.

Toisessa vaiheessa selvitettiin, kuinka hyvin yhteisö tukee ideointia ja tiedon jakamista. Huomio siis siirrettiin yksittäisistä ihmisistä itse yhteisöön – ja tätä soisi näkevän aiheen tutkimuksessa enemmänkin. Luottamus ylläpitävään yritykseen oli erityisen merkittävässä roolissa, mutta unohtaa ei sovi sitäkään, kuinka hyvin käyttäjiä inspiroidaan saamaan ideoita, tarjotaan uutta tietoa ja annetaan mahdollisuuksia rakentaa linkkejä muihin samoista teemoista kiinnostuneisiin käyttäjiin ja kehittäjiin.

Kolmas vaihe olisi vielä edessä eli tehtäväni on purkittaa työpaketti laatimalla ”roadmap” crowdsourcingin hyödyntämisestä kiinnostuneille yrityksille ja organisaatioille. Milloin joukkojen viisautta voidaan hyödyntää ja millaisissa tehtävissä? Intuitiivisesti on helppo nimetä joukko tekijöitä toimialasta tai tiedon kompleksisuudesta joukkojen kokoon ja osaamispohjaan, mutta harvemmin näitä tekijöitä on niputettu yksiin kansiin – toistaiseksi.

Lisää tuloksia on siis luvassa paitsi kaikille avoimessa loppuworkshopissamme 14.2., myös ensi kesänä ISPIM-konferenssissa -siis samassa tuutissa missä kaksi edellistäkin tutkimuspaperia on julkaistu. ISPIM järjestetään ensi vuonna kaukaisessa, eksoottisessa pääkaupungissa nimeltä Helsinki. Hakaniemen torilla tavataan!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s